STI 13.1.1999 / Pekka Simojoki

MUUSIKON KUTSUMUS


  • Kaikkiin suuriin herätyksiin ja herätysliikkeisiin on liittyneet uudet laulut (esim. Suomen herätysliikkeet, Wesleyn herätys, Ruotsin lukijaliike, Lutherin uskonpuhdistus etc.)

  • Lauluilla on uskomattoman suuri voima ja kyky vaikuttaa ihmisten elämään. Se hämmästyttää ja hiljentää kerta kerran jälkeen myös laulujen tekijän. Niistä tulee kuin pieniä lähetystyöntekijöitä, joita Jumala käyttää ja lähettää tekemään tehtäviä, joista lauluntekijällä ei ole ollut aavistustakaan. Lauluihin alkaa suhtautua vuosi vuodelta yhä vakavammin ja kunnioittavammin.

  • Olen itse kokenut selvää kutsumustietoisuutta, välillä hyvinkin vahvasti, mutta välillä sitä on täytynyt etsiä. Koin hyvin selvästi jo 20-vuotiaana opiskelijana kuinka Jumala ikäänkuin raotti ovea ja se ovi liittyi jotenkin näihin lauluihin, joita olin jo pöytälaatikkooni tehnyt. Afrikkalaisen Messun myötä 1981 ovi sitten avattiin ja uusien laulujen kirjoittaminen alkoi toden teolla. Vasta jälkeen päin on vähitellen alkanut työstäni uskaltaa käyttää nimitystä 'kutsumus'.

  • Uskon, että nämä uudet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana syntyneet laulut ovat merkinneet kirkollemme ja muutenkin suomalaiselle kristillisyydelle todella paljon. Ajatellaan vaikka nuorisotyötä, jumalanpalveluksen uudistusta, evankeliointia ym. Joskus olen puhunut jopa 'kuudennesta herätysliikkeestä', joka onkin uusi musiikkiherätys. Minun kutsumukseni on olla siinä mukana, vaikka se ei aina ole ollut kovin helppoa.


KRISTITYN MUUSIKON KUTSUMUS ON KUTSU YLITTÄÄ RAJOJA

    Asioita ja unelmia, joissa koen kutsumusta vaikuttaa kristittynä muusikkona
    Kaikissa näissä on kyse jonkun rajan ylittämisestä

    1. Tehtävä
      Meidän kristityiksi itseämme kutsuvien tehtävä ja kutsumus on tänään muuttumaton. Meidän tehtävämme on tavoittaa tämän päivän ihminen evankeliumin ilosanomalla Jeesuksesta. Se on päämäärä, joka on kaiken takana ja jos se hämärtyy, olemme eksyksissä! Tehtävämme ei siis ole kynsin hampain pitää kiinni tietyistä traditioista tai perinteistä vaan välittää tälle sukupolvelle Kristuksen rakkautta. Se, mitä se käytännössä merkitsee itse kunkin kohdalla, vaihtelee. Omalla kohdallani se on merkinnyt lukemattomia kilometrejä ja lukemattomia lauluja.

    2. Toivo
      Jos pyydät minua yhdellä sanalla kertomaan, mitä haluan lauluillani välittää, vastaus on sana 'toivo'. Jos me kristityt emme tuo ihmisille toivoa, kuka sen sitten tekee? Hengellisten laulujen tekijän kutsumus on rohkaista ihmisiä elämään, uskomaan tulevaisuuteen ja luottamaan rakastavaan Jumalaan. Meitä ei ole jätetty yksin, Jumalalla on yhä kaikki langat käsissään. Koen, että jos lauluni on yhdellekin ihmiselle antanut edes hivenen toivoa, syyn elää vielä tämä päivä, se laulu on kannattanut tehdä.

    3. Särkyneiden majatalo
      Tämä meidän aikamme on kipeää aikaa. Ihmiset ovat kovilla, monen arki on rankkaa, elämä on vaikeaa ja ongelmat ylitsepääsemättömiä. Jokainen meistä on enemmän tai vähemmän riekaleina. Unelmani kirkosta on, että se voisi olla paikka, jossa saa olla heikko, paikka, jossa voi itkeä. Tarvitsemme kirkon, jossa voi olla ihmisenä ilman naamioita. Tarvitsemme kirkon, joka on särkyneiden majatalo. Emme tarvitse oikeassa olevia käännyttäjiä vaan vierellä kulkijoita.

    4. Jalat maassa, katse taivaassa Terve kristillisyys ei ole vain pelkkää maailman parantamista tai ainoastaan sielujen pelastamista. Elävä usko kattaa koko elämän, molemmat puolet uskosta tarvitaan, muuten siitä tulee lintu, joka lentää vain yhdellä siivellä. Meidän on elettävä jalat maassa ja katse taivaassa. On synti ja häpeä, että tässäkin asiassa tuhlaamme aikaamme riitelyyn. Meidän tehtävämme on kertoa, että 'Jeesus on vastaus', mutta meidän on myös löydettävä, mikä on 'kysymys'! Haaveeni on löytää teologia, jossa yhdistyy vahva evankelioimisnäky ja armollinen matalan kynnyksen sosiaalinen välittäminen. Olisiko se 'herätyshenkistä körttiläisyyttä'...?

    5. Yliesöä varten
      Sanotaan, että 'hyvä laulu puhuu enemmän kuin monta saarnaa' ja se on usein totta. Laululla ja musiikilla on merkillinen voima ylittää ihmisen sisäisiä patoja. Musiikki löytää tunteiden alueella sellaiset ulottuvuudet, joihin harva puhe yltää. Musiikki voi hoitaa ja parantaa. Tämä antaa suuren vastuun musiikin tekijälle yleisön suhteen, hänen on oltava kuulijaa varten ja 100% läsnä jokaisessa kohtaamisessa.Tästä johtuu, että musiikkityössä tarvitaan usein myös aikaa, hermoja ja 'suuret korvat', se on usein myös mitä suurimmassa määrin sielunhoitajan työtä.

    6. Yhteisen musisoinnin voima
      Uudet laulut ovat tuoneet takaisin luovan musisoinnin ja laulamisen ilon moniin seurakunnan tilaisuuksiin. Erityisesti tämä on totta nuorten keskuudessa, mutta 'tauti leviää'. Ajatelkaapa vain mitä olisi rippikoululeirit ja seurakuntien nuorisotyö tänään ilman gospelmusiikkia. Yhdeksi tärkeäksi osaksi tehtävääni olen kokenut uusien yhteislaulujen luomisen. Uskon yhteislaulun ja yhteisen musiikin tekemisen ja voimaan.

    7. Elämäntapa
      Meidän kristittyjenkin elämä on osa länsimaista elämäntapaa, jossa kaikki elämän osa-alueet 'lokeroidaan'. Kristillisyyskin on vain yksi lokero, joka tarvittaessa avataan. Uskon tulisi olla kaiken kattava asia, joka näkyy vaikka sitä ei edes yrittäisi. Kaikkea ei tarvitse yrittää hengellistää, uskon siihen, että kristityn lauluntekijän, puhujan, kirjailijan, taiteilijan työssä maailmankatsomus ja usko näkyy väkisinkin, jos se on aitoa. Kristitty muusikko voi siis tehdä 'musiikkia', eikä tekemällä tehden jotain erityistä 'hengellistä musiikkia'.

    8. Lähetystyö
      Minun 'kohtaloni' jo lapsesta on ollut lähetystyö. Asia on askarruttanut, eikä jätä rauhaan. Monet etsivät ja odottavat jotain erityiskutsua Jumalalta lähetystyöhön. Se on karsinoitu ja vangittu erityisen hullujen erityistehtäväksi. Haluaisin kääntää asian toisinpäin: Kutsu lähetystyöhön on annettu ja edelleen voimassa, mitään erityistä kutsua emme yksinkertaisesti enää tarvitse. Meidän on vain löydettävä paikkamme siinä, lähellä tai kaukana. Lähetystyö on kristityn ihmisen normaalielämäntapa, se on kuin uloshengitystä. Ilman sitä kuolee, tämä koskee sekä yksityistä kristittyä että yhteisöä.

    9. Julkisuus
      Muusikon kutsumus sisältää yleensä kuin 'luotaisetuna' jonkin asteisen julkisuuden. Nuoret tarvitsevat ja tekevät itselleen esikuvia tai 'idoleita', sama on vanhemmillakin, vaikka se vaihtaa muotoaan. Se on asia, jota ei voi väistää vaikka haluaisi. Sen voi myös kääntää voimaksi, se antaa myös Jumalalle mahdollisuuden vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja ratkaisuihin - jos Hän saa tehdä saman meissä! 'Olkaa minun seuraajiani niinkuin minä olen Kristuksen seuraaja' (Paavali). Julkisuus antaa myös mahdollisuuden vaikuttaa laajemminkin asioihin.

    10. Kieli
      Ihmisten tavoittamisessa oleellinen asia on yhteisen kielen löytäminen. Tänään tarvitaan rohkeutta ottaa käyttöön myös kaikki taiteen ja kulttuurin tarjoamat tavat puhua tämän päivän kieltä. Musiikki on oleellinen osa sitä. Musiikki on tunnelman luoja, musiikki yhdistää. Kieliä ovat myös tavat ja symbolit. Uusia tapoja puhua voisivat tarjota myös draama, tanssi, pantomiimi, taide, kirjallisuus, tiede etc. Tarvitaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta ja rajojen ylittäjiä, mutta myös viisautta ja rakkautta. Jokaisella sukupolvella on oikeus kuulla evankeliumi omalla kielellään!

    11. Ilmapiiri
      Yksi tärkeä osa kieltä on myös ilmapiiri. Seurakuntiin kaivataan kipeästi uutta elävää, luonnollista ja läheistä ilmapiiriä kaikkeen toimintaan. On päästävä irti siitä kuolettavasta ja kuivasta toimisto- tai laitosilmapiiristä, joka meitä liian usein vaivaa jumalanpalveluksissa, puhetyylissä, tavoissa ja kaikessa ilmaisussa. Ajatuksen Jumalan perheestä täytyy tulla totta, liian usein se on vain kuin irvikuva, seurakuntalaiset ovat toisilleen muukalaisia ja papille vain 'asiakkaita'. Tarvitaan aivan uusi kirkollinen kulttuuri ihmisten kohtaamiseen.

    12. Jumalanpalvelus
      Jumalanpalveluksen suhteen täytyy tapahtua jotain, jos sitä halutaan edelleen kutsua seurakunnan 'tärkeimmäksi kokoontumiseksi', sillä muuten se kutistuu muinaisjäänteeksi. Kirkon kynnys on korkea, haluttiin se tunnustaa tai ei. Koen tehtäväkseni pyrkiä antamaan ihmisille myönteisiä ja erilaisia jumalanpalvelus-kokemuksia. Uskon, että jumalanpalvelus muuttuu ennen kaikkea alhaalta päin. Uskon edelleen jumalanpalvelukseen, sillä on kaikki edellytykset tulla ihmisten yhdessä rakentamaksi juhlaksi, jonne kynnys olisi matala.

    13. Kirkon musiikkitraditio
      Kirkollinen musiikkitraditio on vuosisadat perustunut tyylillisesti hyvin kapeaan musiikkiperinteeseen. Pahimmillaan musiikkikin on omiaan jopa 'karkottamaan' ihmiset kirkosta, se koetaan vieraana ja outona. On aika ylittää rajat, on aika löytää tavat ilmaista uskoa sellaisella musiikilla, että tämän ajan ihminen kokee sen omakseen. Kaikkia musiikkityylit ovat sallittuja, kaikki musiikki on Jumalan luomaa.

    14. Sukupolvien välinen kuilu
      Eri sukupolvien kieli, kulttuuri ja ajattelu ovat tänään kaukana toisistaan. Vanhat tulevat kirkkoon, nuorilla on täysin omat seurakunnalliset kuvionsa ja työikäiset puuttuvat melkein tyystin. Unelmani on löytää asioita, jotka yhdistävät eri ikäisiä ja sellainen musiikkikieli ja kulttuuri, joissa sukupolvien kuilu ylitetään. Uskon, että se on mahdollista, olen sen niin usein jo saanut kokea.

    15. Kujille ja kaduille
      Kirkon kellot ovat aina kutsuneet ihmiseiä Jumalan sanan kuuloon. Usein ne soivat tänään kuuroille korville, väki ei enää tule. Uudet laulut ovat antaneet aivan uuden mahdollisuuden ylittää kirkon paksut kiviseinät ja perinteiset rajat. Gospelmusiikki monen muun asian ohella antaa meille sellaiset työkalut, joiden avulla voimme viedä evankeliumin kaduille, kouluihin, urheiluhalleihin, festareille ja vaikka kapakoihin. Jos ihmiset eivät enää löydä kirkkoon, me voimme viedä kirkon heidän luoksensa.

    16. Kirkkokuntien rajat
      Musiikki voi olla todella konkreettisesti yhdistämässä eri kirkkokuntien kristittyjä. Usein se on alkanut juuri nuorista. Musiikilliset kokoonpanot, bändit ja kuorot ovat usein ekumeenisia, konserttien kuulijakunnat tulevat eri seurakunnista ja laulut alkavat yhä useammin olla yhteisiä. Tästä olen iloinnut ja tehnyt asian eteen tietoista 'myyräntyötä'. Meillä on sama Herra, sama päämäärä, sama tehtävä, sama kutsumus.

    17. Kansainvälisyys
      Musiikki on kieli, jota ymmärtävät kaikki maasta, kielestä ja kulttuurista huolimatta. Musiikki on avannut suuria mahdollisuuksia myös meille suomalaisille tavoittaa ihmisiä maantieteellisten rajojen ulkopuolelta. Ihmisten lisäksi rajoja ylittävät myös laulut, jotka leviävät 'suusta suuhun'.

    18. Onneni on olla Herraa lähellä
      Vuosia on kulunut. Paljon on tehty, lyöty päätä seinään ja ehkä jotain saavutettukin. Moni mustavalkoinen asia on muuttunut, asiat ovat toisaalta monimutkaistuneet ja toisaalta yksinkertaistuneet. Tänä päivänä ymmärtää ehkä jotain siitä, että meidän kutsumuksistamme suurin on elää Jumalaa lähellä. Hän on kiinnostunut meistä, ei niinkään siitä mitä teemme. 'Onneni on olla Herraa lähellä...' Jos se puuttuu, silloin puuttuu kaikki.

 ,