Mission possible-luento STI:ssä 18.1.2000
teol.tri.Reijo Arkkila

Kirkon kasvu ja sen ongelmat Afrikassa

I. AFRIKAN KIRKKOHISTORIAN PÄÄLINJOJA

    Kirkkohistorian peruskirjat

    Suhteellisen vähän hyviä kokonaisesityksiä Afrikan kirkkohistoriasta

    • Hildebrandt, jonathan: History of the Church in Africa. First edition 1981, third revised edition 1990. African Christian Press.
    • Falk, P.: The Growth of the Church in Africa. Zondervan 1979. (A Protestant textbook, does no justice to Catholic missions)
    • Baur, John: 2000 years of Christianity in Africa. An African history 62-1992. Paulines 1994 (Roman-Catholic standard book, Imprimatur by Cardinal Otunga 14.2.1994)
    • Sundkler, B.: The Church in Africa (Cambridge, forthcoming, In an ecumenical Spirit and more church-oriented)
    • Groves C.P.: The Planting of christianity in Africa. 4vols 1948-58,(Covers all missionary enterprises, early standard work)
    • Hastings, A: A History of African Christianity 1950-1975. Cambridge 1979.(Tripartite: Church and state, Historic Churches, Independent churches)
    • Isichei, Elisabeth: A History of Christianity in Africa, SPCK 1995.
    • Shaw, Mark: The Kigndom of God in Africa. A Short History of African Christianity. Baker Books 1996.

    Muutamia erityistutkimuksia:

    • Sundkler, B: Bantu prophets in South Africa, 1961
    • Barrett D.B.: Schism and renewal in Africa. An analysis of six thousand contemporary religious movements, 1968.
    • Anderson, William: The Church in East Africa 1840-1974. Central Tanyika Press 1977.
    • From Mission to Church. A Handbook of Christianity in East Africa, Ed. Zablon Nthamburi, Uzima 1991.
    • Sahlberg Carl-Erik: From Krapf to Rugambwa. A Church History of Tanzania. Evangel Publishig House 1986.
    • A Vision of Christian Mission. Reflections on the Great Commission in Kenya 1943-1993. Ed.Margaret Crouch. NCCK 1993.
    • Kenya Churches Handbook. The Development of Kenyan Christianity 1498-1973. EPH 1973.

    Aikakausijako Afrikan kirkkohistoriassa

    • Aika pitkälle voi seurata yleisen kirkkohistorian perusjakoa.
      On myös selviä "afrikkalaisia" murroskohtia.
      a) Ensimmäinen etenemiskausi (AD 62)- n.650
      b) Islam ja kristinuskon säilyminen AD 650-1500 (1482)
      c) Löytöretket ja roomalais-katolinen lähetystyö 1480 -1750
      d) Protestanttisen lähetystyön alku 1700-1800 (1737, 1787, 1792,1799)
      e) Rannikolta sisämaahan 1800-1885
      f) Kolonialismista itsenäisyyteen 1885-1960
      g) "Itsenäisen" Afrikan kirkko! 1960-

    Islam ja kristinusko Afrikassa

    • Egyptin ja Pohjois-Afrikan kukoistava kirkko Afrikan suuret teologiset keskukset ja teologit: Aleksandria ja Athanasius! Karthago, Tertullianus ja Kyprianus. "Afrikka tarvitsee tänään Augustinusta!"
    • Miksi Islam valloitti Pohjois-Afrikan niin nopeasti?
      Donatolaisuus Afrikan kirkkojen ongelmana!
    • Islam eteni askel askeleelta Länsi-Afrikassa: ylitti Saharan vuoteen 1500 mennessä.
    • Islam kukisti Nubian kirkon juuri ennen vuotta 1500. Nubian kirkoilla kukoistuskausi 800-1000 (400 kirkkoa Alodiassa).Mamlukit valtaan Egyptissä 1172, Dongola kukistui 1323, vielä jäänteitä 1520.
    • Etiopia: kukoistukausi n.v.1100: kalliokirkot. Klassinen aika 1270-1530. 1400-1600 muslimit yrittivät valloittaa Etiopian!
      Kirkko ja kansallisuusaate yhdessä säilyttivät Etiopian!
      Jesuiitat tulivat 1557- heidät karkoitettiin 1632. Peter Heyling(1607-1652), luterilaisia siemeniä.
    • Islamin vaikutus Itä-Afrikan rannikolla vuodesta 700 alkaen. Ei kuitenkaan yritystä valloittaa mantereen sisäosia!
      Islam on väistämättä "osa" Afrikan kirkkohistorian nykypäivän mitä ajankohtaisinta problematiikkaa!

    Roomalais-katolinen lähetystyö

    • Meritie Intiaan ja "Prester John! Ad 1482 Diago Cao Kongo-joella, 1487 Bartholomew Dias Hyvän Toivon Niemi, 1498 Vasco Da Gama Itä-Afrikan rannikko!
    • 1493/4 Paavi jakaa maailman Espanjalle ja Portugalille!
    • Katolisia yrityksiä länsi-Afrikassa: Cape Verde- Sierra Leone, Ghana 1482-
    • Kongon kuningaskunta: 1491 ensimmäiset lähetit tulivat. Kuningas ja hänen vanhin poikansa Alfonso kastettiin toukokuussa 1491. 1506-1543 kukoistavan työn aika. Vähitellen työ heikkeni.
    • Sofalasta Sambesijoelle 1560-1650 (1612 Itä-Afrikan hiippakunta!). Väin jäänteitä, kun jesuiitat poistuivat 1759.
    • Kenian rannikolla: FORT JESUS 1593-1595; 1631-1698 Konfliktien aika. Vyöhykejako 1752 Cape Delgado: etelään Portugal, pohjoiseen muslimit!
      Katolisen lähetystyön epäonnistumisen syitä:
      a) orjakauppa jatkui, b)lähetys ei ykkösasia, c) ei kansallisia johtajia d) kristinusko ei integroitunut Afrikan elämään!

    Protestanttisen lähetystyön alkuvaihe

    • Herrnhutilaiset saapuvat Etelä-Afrikkaan (Hollannin siirtokunta 1652),George Schmidt 1737 Genadendal. joutui palaamaan Eurooppaan 1744. Jatkoa 1792 Hans Peter Hallbeck (1784-1870)
    • Anglikaanit Kultarannikolla (Ghanassa). 1752 Thomas Thompson amerikasta tuli. Koulutukseen Philip Quaque 172 ensimmäinen afrikkalainen anglikaanipappi - metodistit jatkoivat 1834-
    • siirtokunnat Länsi-Afrikassa: Sierra Leone 1787, 1792 Nova Scotians, 4 yritystä sisämaahan ennen vuotta 1800. LATOURETTE: Africa was up to 1800 a black continent!

    Sisämaan valloitus neljästä suunnasta (1800-

    • a) Etelä-Afrikka: LMS 1799 (Robert Moffat 1816 Kuruman -1870), Metodistit 1816, Paris 1829, Luterilaisia 1829 - norjalaiset 1843, ruotsalaiset 1877
      David Livingstonen (1813-1873) matkat: 1851 Zambesi- joelle, 1853-1856 Luandasta Mosabikiin, 1859-1864 Malawi-järven ympärillä (tähtien järvi: Lake Nyasa). 1866-1871 Ujiji Tansaniassa 1869, kuuluisa H.M.Stanleyn tapaaminen 10.11.1871. D.L.kuoli 1.5.1873. Valtava sysäys sisämaan työhön: UMCA (Universities Mission to Central Africa) perustettiin 1858. Työhön Zimbabween, Zansibarille 1863.
      1876 Skotlannin lähetykset Malawiin ( Blantyre Mission, Livingstonia Mission)
      Zimbabwe: The first Christian region between SA and Uganda!
    • b) Kongo-joen suu: 1865 Holy Ghost Fathers Ranskasta 1878 Stanleyn 999 päivän matkan jälkeen Livingstone Inland Mission, 1879 BMS ylös Kongo- jokea. 1909 AIM Idästä Kongoon!
    • c) Länsi-Afrikka: Sierra Leone koulutuskeskus, 1827 Fourah Bay Missionary College.
      Liberia 1820-, luterilaiset 1860-.
      Ghana: Basel-lähetys 1828. Metodistit 1834: Thomas Birch Freeman 1806-1890, 1842 Nigeriaan.
      Nigerian retkikunnat: 1841 mukaan LMS:n edustajana Samwel Crowther (1806-1891). Ensimmäinen afrikkalainen anglikaanipiispa!Henry Vennin three-self ohjelma: C piispaksi Canterburyssä 29.6.1869.
      Baur pitää Crowtheria tärkeämpänä James Johsonia (1832-1917). Nigerian työ alkoi 1844, pohjois-nigeriaan vasta vuoden 1900 jälkeen!
    • d) Itä-Afrikka:
      alku 1844 Johan Ludvig Krapf (1810-1881). luterilainen pappi Wurttenbergista. Työtoverina Johannes Rebmann (1820-1876). Tutkimusmatkat ja suahilin kieli. Keniaan metodistit Krapfin kutsusta 1861.
      Uganda: Stanley välitti Mutesan kutsun Daily Telegraph-lehdessä marrask.1875, anglikaanit saapuivat kesäkuussa 1877 ja helmikuussa 1879 valkoiset isät Ranskasta (kardinaali Lavigerie ei hyväksynyt aluejakoperiaatetta!).
      Mutesan kuoltua 1884 reaktio: 1886 200-300 Ugandan marttyyria! Muslimien valloitusyritys 1887-1889. Britit apuun: 1894 Englannin siirtomaaksi!
      Tansania: Roomalais-katoliset Sansibarille 1863, sisämaahan 1868- . Anglikaanit UMCA 1864 Sansibar 1864, 1875 Etelä-Tansania. Luterilaiset: 1887 Daresalam, 1889 Usambara, 1891 Etelä-Tansania, 1891 Herrnhutilaiset, 1891 Kilimanjaron alueelle.

    Kolonialismista Uhuruun!

      1885 Berliinin konferenssissa tapahtuneen Afrikan jaon jälkeen oli vain kaksi itsenäistä Afrikan valtiota: Etiopia ja Liberia. Käytännön seurauksia oli myös Ranskan kasvava voima koko Afrikassa!

      Merkittäviä seurauksia kirkkohistorian kannalta:

    • Roomalais-katolisuuden vahvistuminen
    • Tavaton määrä erilaisia protestanttisia lähetyksiä lähti liikkeelle Afrikkaan!
    • Kristinusko kantaa väistämättä Afrikassa valkoisen miehen taakkaa!

II Itsenäisen Afrikan kirkko

Mitä tapahtui kirkoille kolonialismin kautena?

A. Kirkkojen reipas kasvukausi tällä vuosisadalla (Hastings)

 19001960197019852000
kokonaisväestö108 m300m.350m.520m.813m.
kristittyjä9.9m.86m.142m.236m.393m.
prosenteissa9 %28 %40 %45 %48 %

    Kasvun syitä:

    • Nyt vasta tavoitettiin Afrikan sisäosat! Rautatiet ja muut liikenneyhteydet.
    • Kouluopetus ja kirkkojen kasvu kulkevat käsi kädessä: Koulua käyneet afrikkalaiset liittyvät kirkkoihin.
    • Kansallinen työntejiäkoulutus alkaa. Prostestantit yleensä olleet tässä sutheessa nopeampia, nykyisin Rooman kirkko on aktiivisempi.
    • Katolien kirkko Afrikassa: 1950 -1 piispa, 1960- 25, O kardinaali 1960, 1994 jo 21. Seminaariopiskelijoita 1960 -1661, 1967 -2000, 21q974 3654. Vielä 1966 vain 12 % papeista afrikkalaisia. Katekeetat työhön 1960-luvulla.

    B. Afrikan riippumattomat kirkot (African independent churches). Tämän vuosisadan merkillisin ilmiö Afrikan kirkkohistoriassa.
    Esmerkkejä:
    a) Nigeria 1891 United Native African Church. Anglikaaninen kirkko ei valinnut afrikkalaista jothajaa Samwel Crowtherin jälkeen.
    b) Belgian Kongo 1921 Simon Kimbangu (1899-1951): The Church of Jesus Christ on Earth through the prophet Simon Kimbangu. laillinen tunnustus 1959, KMN:n jäseneksi 1968, 1977- kontakteja koprikirkkoon.
    c) Kenia 1929 The African Orthodox Church of Kenya. Poliittiisia pyrkimyksiä.
    Roho-kirkot: Africa Israel Church Niniveh, Legia Maria - roomalaiskatolsiuudesta, Skisma anglikaanikirkossa:The Church of Christ in Africa.
    Syitä: Afrikkalainen johtjauus (1930-1955),Afrikkalainen yhteisö (Etelä-Afrikka), Afrikkalaiset muodot (jumalanpalvelus, perinteinen parantaminen), Afrikkalainen moniavooisuus.
    Termejä: Etiopialaisuus, Sionismi
    Päälinjaltaan koloniaslismin ajan ilmiö, silti kasvu jatkui 1980- luvulle saakka.
    Nyt on tultu uuteen vaiheeseen. (Hastingsin tilasto ei tätä ilmaise):

Riippumattomat kirkot19001960197019852000
yhteisöjä1504000530071708600
kannattajia42.0006m.10m.32m.60m.
    C.Itä-Afrikan herätysliike
    - Juuria Ugandassa jo 1890-luvulla (Keswick-liike Englannista)
    - 1935 Joe Church ja Simeon Nsimbambi kokivat uudistuksen
    Ruandassa, sieltä liike levisi nopeasti Ugandaan, 1940-luivulla myös Keniaan ja Tansaniaan. "Todellista kirkon afrikkalaistamista"
    Balokole-revival, Tukutundereza Jesu -tunnuslaulu. Piispat Luwum ja Kivengere tästä liikkeestä. Myös Josiah Kibiran tausta tässä liikkeessä. Aito pyrkimys säilyä uudistusliikkeenä historiallisissa kirkoissa. Elävää todellisuutta tänäänkin Itä- Afrikan maissa.

III. Kristinusko ja Afrikka tänään

Islamin ja kristinuskon kannattajien määrän kehitys
  1900 1980 2000
Islam 32 % 41 % 41.6 %
Kristinusko 9 44 48
    Kirkot kasvavat Saharan eteläpuolella paljon Islamia nopeammin.
    Kasvavaa jännitystä useissa maissa: Nigeria, Tansania, Etiopia
  • Heluntailaisuuden/menestysteologian leviäminen 1980-luuvulla laknut merkittävä uusi kehitystrendi:Uusien uskonnollisten ryhmien tulo erityisesti Afrikan nopeasti kasvaiin kaupunkeihin (Tätä ilmiötä tutkii Paul Gifford:New Dimensions in African Christianity 1992)
    Nigeria: Deeper life movement. Idahosan raamattuopisto ja ihmekeskus.Yli 300.000 Nigeriassa, keskuksia ainakin15 maassa Afrikassa.
    Koreralaiset tulossa amerikkalaidtne lisäksi;on myös paljon itsenäisiä afrikkalaisia yrittäjiä.
  • Yhteyspyrintöjä on olut: Kikuyu-konferenssit 1913 ja 1918: 1924 Kenya Missionary Council - 1943 CCK ja 1966 NCCCK.
    United Church of Zambia 16.1.1965
    All Afcrica Conference of Churces 1963, hieno keskus Nairobissa. Evangelikaallinen orgsanisaatio AEAM. Evangelikaallsia oppilkaitoksia on, mutta ei kovin voimakasta kasvutrendiä.

Kasvun ongelmakohtia:

  • Miksi Pohjois-Afrikan kirkko nopeasti menetti asemansa Islamin tullessa? Syitä:Ei juurtunut kansankieliseksi kirkoksi, sisäinen hajaannus (donatolaisuus), barbaarit olivat hävuittäneet Pohjois- Afrtikan.
  • Nykyhetken suuri ongelma: Nopeaan kasvuun ei pystytät vastaamaan perusteellisella opetuksella.. Tästäkin syystä monen afrikklaisen yhteys Afrikan pwerintesieen uskontoon (ATR) säilyy. Tuloksena on monen kohdalla synkretistinen uskonto. Monet näjkevätkin, että Afrikan kristinuskjon suurin vaara on synkretismi. Perinteisen magian ote säilyy monen kohdalla. Uudistusliikkkeet pyrkivöät tässä kohdassa selekään linjanvetoon.
  • Etiopćain Mekane Jesus-kirkko kasvaa räjähdysmäisesti. Monessa tapauksessa on kyse karismaattisten painotusten ja ATR:n sekoituksesta. (Tätä problematiikkaa käsittelee EFS:mn lähetin Agne Nordlanderin kirja Mekane Yesus-kirkosta).
Kaikesta huolimatta on Afrikan kirkkojen kasvu eräs rohkaisevimmista jan merkeistä kristikunnassa! Afrikasta on tullut kristillinen maanosa!