Esitelmä 17.10.2001 STI
Dosentti Seppo Suokunnas

"Spiritualiteetti ja hengellinen musikki"

DISPOSITIO

  1. Spiritualiteetista yleensä
  2. Musiikin teologiasta
  3. Virret ja hengellinen laulu
  4. Liturginen musiikki
  5. Psalmimusiikki
  6. Kriteerejä / Millainen musiikki edistää spiritualiteettia

1. SPIRITUALITEETTI

"Spiritualiteetti" (Spiritualität / Spirituality) = hengellisyys, hengellinen elämä, hengellinen. Kyse on virtauksesta, joka on Suomen kirkossa vahvistunut 1970-luvulta lähtien. Se on hengellisen elpymisen liike, eräänlainen "herätysliike". Vanhat herätysliikkeet ovat paljon sisältäneet spiritualiteetin teologiaa - käyttämättä kuitenkaan kyseistä ilmaisua tai edes tuntematta sitä.

Ymmärrän "spiritualiteetin" kristillisenä ilmiönä ja suorastaan uskon ytimeen kuuluvana asiana. Tietenkin meditaatio, hiljaisuus tai uskonnolliset harjoitukset ovat nähtävissä kaikissa uskonnoissa. Mutta me puhumme Uuden testamentin pohjalta, jossa "Spirit" on Pyhää Henkeä tarkoittava (Holy Spirit) ja spiritualiteetti on nimenomaan tietoisen kristillisen uskon, kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen kuuluva asia. Tällä nimityksellä "spiritualiteetti" EI OLE mitään tekemistä sitä kielellisesti kuulon pohjalla lähelle tulevien sanojen "spiritualismi" ja "spiritismi" kanssa.

PIISPA KALEVI TOIVIAINEN ON SANONUT:

  1. "Spiritualiteeetti etsii ja vaalii uskonelämän herkkyyttä". Voimme tässä todeta, että sama sopii myös musiikkiin.
  2. "Kiire on aidattava hengellisten harjoitusten ulkopuolelle".
    Unohtaessaan itsensä ihminen löytää itsensä.
  3. Positivismin kriisi aiheutti spiritualiteetin nousun
  4. prof Seppo A Teinonen aavisti spiritualiteetin nousun

***

Aiheemme on "Spiritualiteetti ja hengellinen musiikki". Teema on tarpeen, sillä hengellisellä musiikilla täytyy olla aina hengellinen sanoma ja uskosta nouseva perusta. Hengellinen musiikki ei voi olla "vapaata", omalakista, irrallista, viihdettä saati että se asettuisi jonkin muun sanoman palvelukseen kuin evankeliumin ja Jumalan pyhyyden.

2. MARTTI LUTHERIN MUSIIKINTEOLOGIAN PÄÄKOHTIA

Hengellisen musiikin asemaa spiritualiteetin hoitajana ymmärrämme mm Martti Luthetin ajattelun pohjalta. Luther puhuu musiikista teologina, ei vain kirkollisena organisaattorina (kuten Calvin), eikä vain taiteen näkökulmasta.

  1. "Kuulo-ihme" , musiikin Gehör -luonne
    Lutherin Genesis-luennoissa (1535-1545) esiintyy kuvaava sanonta: "Ocularia miracula longe minora sunt quam auricularia" ts. ihmeet joita silmämme havaitsevat ovat paljon vähäisempiä kuin ne, joita korvamme kuulevat. Luther painotti Jumalan valtakunnan luonnetta "kuulovaltakuntana". Juuri kuulemisen avulla eli saman kanavan kautta kuin sanoma Jumalan suloisesta ihmetyöstä Jeesuksessa Kristuksessa tulee osaksemme. Room. 10:17 "Usko syntyy kuulemisesta mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana" on siis kahdenlaisesti Gehör -luonteesta avautuva:
    Kuuluisassa esipuheessaan Syyskuun testamenttiin (1522) Luther sanoo: "Evankeliumia tarkoittava kreikkalainen sanamerkitsee käännettynä hyvää sanomaa, hyvää kertomusta, hyvää uutista, hyvää kuulutusta (geschrey), josta lauletaan, puhutaan ja ollaan iloisia." (Evangelion ist ein kriechisch wortt, und heyst auff deutsch gute botschafft, gute meher (Mär, gutte neuzeutung, gutt gesachrey, davon man singet, saget und frölich ist, WA 44, 352.)
    Luther antoi musiikille tärkeän sijan kasvatuksessa. Sitä piti opettaa papeille ja kouluissa musiikki oli tärkeä aine. "Clericus qui non cantat, non est clericus completus." Kouluissa oli tärkeää opettaa laulamista lapsille, koska siten he oppivat Jumalan sanaa.

  2. Musiikki ei ole ensi sijassa Lutherille taidetta (ars) eikä tiedettä (scientia), vaan se Jumalan luomisteko eli "creatura".
    Se on tänne aineelliseen maailmaan kuuluva Jumalan luomislahja. Sellaisena se on mitä suurin ja jumalallisin lahja (maximum, immo divinum donum). "Jumala on luonut kaiken soimaan", Luther sanoo.

  3. Jumalan luomistekona ja luomislahjana musiikin koko rikkauden tulee päästä esiin lyhentymättä (vertaa Calvin ja Zwingli). Hän myöntää musiikille koko sen rikkauden ja "ruumiillisuuden". Esimerkiksi Andreas Karlstad 1522 esitti mväitöskirjassaan De cantu gregoriano, että musiikki on este hartaudelle ja siksi kirkossa olisi sallittava vain yksiääninen musiikki. Mutta Luther ei opettanut näin vaan käytti koko kirjoa, kuviolaulua, soittimia.

  4. Mitä musiikki saa aikaan? Kirjoituksessaan Peri tees mousikees 1530 Luther sanoo: "Rakastan musiikkia. Minua eivät miellytä hurmahenget, sillä he tuomitsevat sen. Rakastan musiikkia, koska a) se on Jumalan lahja (Dei donum) eikä ihmisen aikaansaannos, b) se tekee mielen iloiseksi (quia facit letos animos), c) se karkoittaaa paholaisen pois (quia fugat diabolum) d) se synnyttää vilpitöntä iloa.
    Luther jatkaa: "Primum locum do Musicae post Theologiam" eli annan musiikille ensimmäisen paikan teologian jälkeen.
    Paholaisen karkottamisesta Luther puhuu myös pöytäpuheissaan: "Saatana on surun henki, joka ei voi kantaa iloa, siksi se pitää pitkän välimatkan musiikkiin."

  5. Varsinaisen tehtävänsä musiikilla on evankeliumin palveluksessa ® laulu ja musiikki on uskon merkki ja koetuskivi. Se voi myötävaikuttaa uskon syntymisessä ja kasvamisessa. Miten? On ilo saarnata, musiikilla maustettu muistetaan kauemmin, laulettu sana pysyy mielessä. Musiikki tekee ihmisen alttiiksi ja vastaanottavaiseksi. Frau Musica sanoo: Zum göttlichen wort und watheit macht sie das herzt still und bereit." Laulettu sanavaikuttaa sekä järkeen että tunteeseen ja kohottaa mielen. Sanalla ja musiikilla on salainen yhteisvaiktuus. Musiikki palvelee sanan selittämistä ja eläväksi tekemistä. Die Noten machen den Text lebendig". Uusi liitto ja uusi virsi kuuluvat yhteen. Ei pelkkää iloa, vaan ilolla ja laululla on lähtökohta Kristuksen ristissä.

  6. Jumalan seurakunnassa tulee aina kaikua kiitoksen. Siksi laulu ja musiikki on yksi kristillisen kirkon seitsemästä tuntomerkistä (näin Luther vuonna 1539). Se on uskon seurausta. "Darum muss auf solchen Glauben folgen Liebe, Freud, Fried, Singen, Loben, Danken". "Wer möchte dieser Krafterweis Christi (seine Auferstehung) in Psalm und klangvollen Lied, nicht bloss in dürren Worten und kunstloser Sprache kundgetan werden.."

3. VIRSI JA HENGELLINEN LAULU vaikuttaa meihin ja siunaa meitä

Viime kädessä on siis kyse evankeliumista, evankeliumin laulusta. Ei ole sattuma, että Ilmestyskirja tuo esille lukuisissa laulua koskevissa kohdissaan juuri Karitsan virren. Hengellisesti uudistunut ihminen laulaa Karitsan ylistysvirttä. Hänen virtensä syvin aihe on avoin taivas ja syntien anteeksiantamus.

"Edessä armoistuimen / pääsemme alta taakkojen / ja kiitoslaulu helähtää, / kun taivaan armo lämmittää, / kun taivaan armo lämmittää." (VK 343)

4. LITURGINEN MUSIIKKI

Mitä johtotähteä käsikirjakomitea seurasi? Ennen kaikkea musiikin sisältölähtöisyyttä. Musiikki kantaa evankeliumia, se nousee sisällöstä, uskon keskustasta. (Ks. Osmo Vatanen, "Näkökulma jumalanpalvelusuudistukseen" , Jumalan kansan juhla -mietintö 1992 sekä Kirkollisten toimitusten kirjan perustelut 2001 s.12)

5. PSALMIMUSIIKKI

Psalmimusiikin, siis Raamatun tekstien musiikillinen esittäminen on mitä tärkein musiikillisen spiritualiteetin rakentaja. Valitettavasti virsikirjauudistuksessa tässä suhteessa oltiin myöhässä. Onneksi jumalanpalvelusuudistus ja uusi Jumalanpalvelusten kirja (2000) sekä virsikirjan uusi laaja liiteosa ohjaa psalmien laulamiseen monin tavoin ja antaa sitä varten sävelmiä ja psalmikaavoja. Myös epävirallisen, mutta kirkon perinteelle mitä selvimmin rakentuvan ja arvostetun kirjan "Rukoileva kirkko" (toim. Matti Aaltonen, uud.pain. Sley-Kirjat 1996) merkitys on tärkeä psalmilaulun edistäjänä maassamme.

6. JOITAKIN KRITEEREJÄ

Onko olemassa kriteerejä, joilla mitata, mikä musiikki rakentaa spiritualiteettiamme?

Ajattelen seuraavia seikkoja. Jos musiikki rakentaa, siinä tulee olla aina mukana Jumalan sana. Sen tulee viestittää

Kristuksen evankeliumia.

Jos taas ajattelemme musiikin muotoja ja tyylejä, niistä on vaikea nähdä spiritualiteettia.

Myös ihmisten vastaanottokyky vaihtelee suuresti. Mikä yhdelle on rakentavaa, toiselle ei ole.

Keskustelussa voimme ottaa kantaa esim. siihen, voiko ns. rock-musiikki (laajasti käsitettynä) edistää kristityn spiritualiteettiia. Vai onko se täysin mahdotonta? Ja mitkä ovat erilaisen gospelmusiikin mahdollisuudet tässä?