Debatti Raamatun arkeologiasta 17.2. 2009 STI:ssä
Dosentti Juha Pakkala oli lupautunut paikalle esittämään vastauspuheenvuoron dosentti Timo Eskolan luentoon, joka käsitteli Pakkalan ja Hakolan kirjaa Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia (2008). Ohjelmaan merkitty luento oli näin laajennettu debatiksi, jossa alustus tosin perustui yhä Eskolan luentoon, mutta keskustelulle oli varattu runsaasti aikaa.
Koska Lähi-idän arkeologiaa ja Vanhan testamentin tekstejä koskevat erimielisyydet ovat varsin voimakkaita, käydyn keskustelun pohjalta on syytä todeta, että dosentti Pakkala oli pääosin samaa mieltä siitä, miten Eskola luonnehti hänen käsitystään Israelin historiasta. Keskustelun erimielisyydet eivät siten koskeneet sitä, onko Eskolan käsitys Pakkalan kirjasta oikea, vaan sitä, miten tuota historiaa tulisi tulkita. Tämä huomio on tarpeellinen, koska Eskolan esittämä kritiikki saattaa myöhemmin luettuna vaikuttaa suorastaan dramaattiselta. Keskustelussa Pakkala puolusti pitkissä puheenvuoroissa käsitystään siitä, että hänen mielestään koko ”Israel” syntyi vähitellen tuhatluvun paikkeilla kanaanilaisheimojen siirtyessä vuoristoon. Laajempi kuningaskunta syntyi vasta Omrin suvun aikana 800-luvulla. Tällaisen Israelin ja sen vasallivaltiona eläneen Juudan uskonto oli monijumalaista kanaanilaista uskontoa. Sen keskipisteessä olivat Samarian Jahve tai Teemanin Jahve ja hänen naispuolinen jumalallinen puolisonsa Asera. Israelissa uskottiin myös kanaanilaisten pääjumalaan Eliin. Jahven patsas ja Aseran puu sijaitsivat Pakkalan mukaan Jerusalemin temppelissä ja monijumalaisuus oli Israelin uskontona aina pakkosiirtolaisuuteen saakka.
Pakkosiirtolaisuudessa syntyi ns. Jahve-yksin liike, joka kehitteli monoteismin, yksijumalaisuuden. Kun Vanhan testamentin tekstit Pakkalan mukaan kirjoitettiin myöhemmin 500-200 luvuilla eKr., niihin valikoitui vain monoteistista teologiaa. Nämä uskonnolliset tekstit kertovat Pakkalan mukaan kuitenkin pelkästään oman kirjoitusaikansa ajattelusta. Vanhan testamentin sisältämä, keksitty historia on lähinnä vain uskonnollista kuvitelmaa. Tässä vaiheessa 500-400 -luvuilla Israelin ja Juudan menneisyys kuvailtiin monoteistiseksi ja tuollaista uskontoa vastustanut monijumalaisuus tuomittiin jälkikäteen epäjumalanpalvonnaksi.
Itse debatista ei toki ole tarjolla keskustelupöytäkirjaa, mutta ohessa olevaa Eskolan luentoa on hieman tarkennettu kummankin osapuolen esittämien näkökulmien perusteella, tosin vain vähän. Lisäksi suoria lainauksia kirjasta on hieman täydennetty, jotta lukija saa tekstistä paremman kuvan.