UT:n johdanto-oppi

25. Johanneksen ilmestys   Kirjoittaja ja ajankohta Ilmestyskirjan kirjoittajasta on käyty pitkä keskustelu. Yhtäältä kirja kuuluu selkeästi juutalaiskristillisen teologian piiriin. Toisaalta se kuitenkin sijoittuu Rooman valtakunnan poliittiseen kontekstiin ensimmäisen vuosisadan lopulla. Kirjoittaja sanoo olevansa Jumalan sanan julistaja Johannes, joka näkyjä saadessaan oli Patmoksen saarella, kaiketi karkotettuna Aasian maakunnista: ”olin joutunut Patmos-nimiselle saarelle, koska olin julistanut […]

24. Johanneksen kirjeet   Johanneksen kirjeet puolustavat Kristus-tunnustusta dokeettista kristologiaa vastaan. Ensimmäisessä kirjeessä on kaksi pääteemaa: seurakunnan yhteys, joka toteutuu veljesrakkaudessa ja harhaopin torjuminen kristologiseen tunnustukseen pitäytymällä. Kirjeessä on myös paljon keskustelua herättänyt synnittömyyden tai synnin tekemättömyyden teema. Sille luo mielenkiintoisen asetelman kirjeen alun väite siitä, että kukaan ei ole synnitön.    Ensimmäisen Johanneksen kirjeen […]

23. Juudaksen kirje   Jeesuksen veljet kulkivat Paavalin mukaan lähetysmatkoilla, ja heidän erityispiirteenään oli, että heidän vaimonsa seurasivat heidän mukanaan (1. Kor. 9:5). Tämän pienen yksityiskohdan takia meille on jäänyt perimätieto muidenkin kuin Jaakobin, Herran veljen, toiminnasta alkuseurakunnassa. Herran veli Juudas nimetään kirjeen lähettäjäksi.      Juudaksen kirje on kiertokirje ilman vastaanottajaa. Se on itse asiassa […]

22. Jaakobin kirje   Jaakobin kirje on luonteeltaan selvästi juutalaiskristillinen. Se tarkoittaa sitä, että juutalaisen hurskauden perinne saa siinä merkittävämmän aseman kuin esimerkiksi Paavalin kirjeissä. Siksi Jaakobin kirjeen suhde Paavalin kirjeisiin onkin usein nähty ongelmallisena. Tuo lähtökohta ei kuitenkaan saa peittää näkyvistämme sitä tosiasiaa, että useimmat UT:n kirjoitukset ovat yhtäkaikki juutalaiskristittyjen kirjoittamia. Jaakobin kirjeen kohdalla […]

21. Pietarin kirjeet   Ensimmäinen Pietarin kirje Ensimmäinen Pietarin kirje on Roomasta ja Rooman (”Babylonian”) arvovallalla lähetetty kiertokirje. Silaksen eli Silvanuksen tehtävänä oli käydä tervehtimässä Vähän-Aasian seurakuntia, siis Pontoksen, Galatian, ja muiden alueen maakuntien seurakuntia. Pietarin kirje on siten lähetetty Paavalin lähetyskentälle rohkaisuksi: ”se armo, jossa te elätte, on todella Jumalan armoa” (5:12). Syytä tähän […]

20. Kirje heprealaisille   Heprealaiskirje edustaa juutalaiskristillistä teologiaa Tutkijat ovat usein todenneet, että Heprealaiskirje ei varsinaisesti ole kirje (Lane). Se on pikemminkin saarna, joka voidaan ymmärtää tuon ajan saarnan päämäärien avulla. Saarnassa vaihtelevat otsikonomaiset teemat ja niiden selitys. Lisäksi jokainen teema sovelletaan käytäntöön ennen seuraavan aiheen esittelyä. Tavallisessa kirjeessä opetus on yleensä ensin ja kehottava […]

19. Paavalin kirje Filemonille   Kirjeen kirjoittamisaika ja -paikka Kirje Filemonille on henkilökohtainen kirje Kolossassa (tai Laodikeassa) asuneelle seurakunnan vanhimmalle ja Paavalin työtoverille, jonka talossa kokoontui alueen pieni kotiseurakunta. Paavali tervehtii Filemonia ja tämän vaimoa Apfiaa sekä Arkipposta. Kirjeen aiheena on karannut kotiorja Onesimos, joka on lisäksi varastanut jotain Filemonin talosta. Onesimos on tullut kääntymykseen […]

Katsauksia kirjojen syntyyn, ajankohtaan ja sisältöön Timo Eskola   1. Evankeliumit ja synoptinen “ongelma”2. Evankeliumitutkimus ja Jeesuksen sanojen aitouden kriteerit3. Logia-lähteen luonteesta4. Matteuksen evankeliumi5. Markuksen evankeliumi6. Luukkaan evankeliumi7. Apostolien teot8. Johanneksen evankeliumi9. Paavalin henkilöhistoriasta 10. Paavalin ensimmäinen ja toinen kirje tessalonikalaisille11. Paavalin kirje galatalaisille12. Paavalin ensimmäinen ja toinen kirje korinttilaisille13. Paavalin kirje roomalaisille14. Paavalin kirje […]

1. Evankeliumit ja synoptinen “ongelma” Perimätieto Jeesuksen opetuksista muodostaa evankeliumien rakennusaineen. Siitä lähes kaikki ovat yhtä mieltä. Erimielisyydet alkavat heti tämän jälkeen. Kiistaa käydään siitä, millaista tuo perimätieto oli ja mikä oli sen suhde “todelliseen” historiaan. Myös perimätiedon kulkua evankeliumeihin asti on tutkittu innokkaasti.      Evankeliumien kokoamisesta on pääsääntöisesti kaksi tulkintalinjaa. Ne noudattelevat redaktiokritiikin luojien […]

2. Evankeliumitutkimus ja Jeesuksen sanojen aitouden kriteerit   Historiallis-kriittisen metodikaanonin eri menetelmien pyrkimyksenä on yleensä aina ollut esitellä käsitys siitä, millainen Jeesus todellisesti historiassa eläessään on ollut ja mitä hän on opettanut. Niin kutsuttu historiallinen tutkimus ei ole ollut kiinnostunut ainoastaan joistain teoreettisista yksityiskohdista, vaan kaiken keskipisteestä, Nasaretin Jeesuksesta. Evankeliumien syntyhistoriaa ja kokoonpanoa käsittelevillä menetelmillä […]