3. Logia-lähteen luonteesta

3. Logia–lähteen luonteesta   Lähdeteorioita muodostettaessa tutkijat huomasivat pian, että Matteuksella ja Luukkaalla on paljon yhteistä puhemateriaalia, jota ei löydy Markuksen evankeliumista. Näin syntyi ajatus puhelähteestä, joka sai tutkimuksessa lyhyen nimityksen Quelle (Q) eli “lähde”. Kokoelma koostuu Jeesuksen sanoista (logia) ja siksi tutkijat käyttävät yleisesti myös nimityksiä puhelähde tai Logia-lähde. Vähitellen joukko tutkijoita erikoistui Logia-lähteen […]

4. Matteuksen evankeliumi

4. Matteuksen evankeliumi   Matteuksen henkilö Perinteisen käsityksen mukaan evankeliumin tarkoittama Matteus on yksi kahdestatoista apostolista, joka oli ennen kutsumistaan publikaani eli tullimies. Tätä perinnettä voidaan kyseenalaistaa hypoteettisilla syillä, mutta asian varmentamiseksi ei ole olemassa käypiä argumentteja. Muut selitykset jäävät siten enemmän uskomuksen tasolle, kuin perinteinen näkemys.      Eusebioksen kirkkohistoria antaa Matteuksesta mielenkiintoisen huomautuksen. Se […]

5. Markuksen evankeliumi

5. Markuksen evankeliumi   Markuksen henkilö Eusebiuksen kirkkohistoriassa viitataan Papiaan katkelmiin, joiden mukaan Markus olisi nimenomaan Pietarin ajatusten kokoaja ja tulkki. Ensimmäisessä Pietarin kirjeessä hän esiintyy luonnehdinnalla: “minun poikani Markus” (5:13). Markuksen on katsottu olevan Uudessa testamentissa muutoinkin tunnettu Johannes Markus (roomalainen nimi Marcus). Hän oli Barnabaksen serkku (Kol. 4:10). Hänen äitinsä taas omisti Jerusalemissa […]

6. Luukkaan evankeliumi

6. Luukkaan evankeliumi   Luukkaan henkilö Kuka oli Luukas? Evankeliumin ja Apostolien tekojen kirjoittajaksi nimetty henkilö on kirkon vanhan tradition mukaan Paavalin työtoveri Luukas (näin Irenaeus, Origenes ja Eusebius). Uudessa testamentissa Luukas esiintyy Paavalin vankeusajan kirjeissä (usein yhdessä Markuksen kanssa) ”työtoverina” (Filemon, 24). Hän on Kolossalaiskirjeen ”rakas lääkäri” (Kol. 4:14) ja Timoteuskirjeen uskollinen ystävä: ” […]

7. Apostolien teot

7. Apostolien teot   Luukkaan kaksoisteoksen ajoituksesta on puhuttu jo edellä. Kaksoisteos on aluksi kulkenut hänen nimissään, sillä nimitys Apostolien teot tulee vasta toiselta vuosisadalta. Johdonmukaisinta on ajatella, että Apostolien teot kirjoitettiin loppuun tilanteessa, jossa kertomus päättyy, eli mahdollisesti vuonna 62 (Robinson). Tekstissä ei nimittäin ole mitään piirteitä, jotka edes vihjaisivat Paavalin kuolemaan. Hänen vangitsemisestaan […]

8. Johanneksen evankeliumi

8. Johanneksen evankeliumi   Johanneksen evankeliumin erityislaatu Johanneksen evankeliumi on evankeliumien joukossa omaperäinen. Se on selvästi julistavampi ja henkilökohtaisempi kuin lyhyitä kertomuksia sisältävät synoptiset evankeliumit. Siksi Johannesta onkin pitkään pidetty “teologisena” evankeliumina, jolla ei olisi juurikaan yhteyttä todelliseen historiaan ja historian Jeesukseen. Kovin nopeasti tuollaista tuomiota ei kuitenkaan ole syytä tehdä, sillä evankeliumi sisältää useita […]

9. Paavalin henkilöhistoriasta

9. Paavalin henkilöhistoriasta Miksi juuri Paavalista tuli merkittävä apostoli ja kristillisen kirkon opettaja? Mitkä ominaisuudet tekivät hänestä niin oivan teologin, että juuri hänen kirjeistään tuli seurakuntien opetuksen tärkeintä sisältöä? Paavalin henkilöä on pohdittu paljon hänen kirjeidensä sanoman perusteella, mutta viime aikoina mielenkiinto on lisäksi kohdistunut hänen elämänsä aikaisempiin vaiheisiin. Näin päästään kurkistamaan, millainen ihminen Paavali […]

10. Paavalin ensimmäinen ja toinen kirje tessalonikalaisille

10. Paavalin ensimmäinen kirje tessalonikalaisille   Kirjeen konteksti ja kirjoittaminen Paavalin kirjeet on pyritty sijoittamaan hänen lähetysmatkoihinsa siinä määrin, kuin se on mahdollista. Paavalin tukikohtana oli yksi suurimmista ensimmäisten vuosikymmenten seurakunnista, Syyrian Antiokia. Hänen ensimmäinen lähetysmatkansa suuntautui Kyproksen kautta Vähän-Aasian kaupunkeihin, joita osa tutkijoista pitää nimenomaan Galatian eteläisinä kaupunkeina: Perge (rannikolla) – Pisidian Antiokia – […]

11. Paavalin kirje galatalaisille

11. Paavalin kirje galatalaisille   Kirjeen konteksti ja kirjoittaminen Lähdettyään Korintista levottomuuksien jälkeen 52 Paavali on Apostolien tekojen mukaan mennyt ensimmäistä kertaa Efesoon. Hän on ollut siellä vain tovin, mutta Priscilla ja Aquila ovat jääneet kaupunkiin (Ap.t. 18:18-19). Tämän jälkeen Apostolien teot kertoo kolmannen matkan alusta vain vähän (Ap.t. 18:23). Paavali on kulkenut Jerusalemin jälkeen […]

12. Paavalin ensimmäinen ja toinen kirje korinttilaisille

12. Paavalin ensimmäinen kirje korinttilaisille   Kirjeen konteksti ja kirjoittaminen Apostolien tekojen mukaan Paavali pysyi Efesoksessa noin kolmen vuoden ajan vuosina 53-56. Efesoksesta Paavali on kirjoittanut Galatalaiskirjeen lisäksi ensimmäisen Korinttilaiskirjeen ja kaiketi muutakin kirjeenvaihtoa. Kirjeitä leimaa Korintin seurakunnan ristiriitaisuus ja puoluemieli. Paavali joutuu toisaalta perustelemaan työtään ja toisaalta ohjaamaan sekä seurakunnan eettistä käyttäytymistä että teologiaa. […]

Scroll to top