Evankeliumi Paavalin mukaan – Roomalaiskirje kaikelle kansalle
Timo Eskola. Uudistettu laitos vuonna 2022.
Esipuhe uudistettuun laitokseen (2022)
Kun kommentaarin kirjoittamisesta on kulunut kaksi vuosikymmentä, on varsin ilmeistä, että Roomalaiskirjeen tutkimuksessa on ehtinyt tapahtua paljon. Raamatuntutkijoiden kesken on käyty keskustelua niin yksityiskohdista kuin Paavalin ajattelun suurista periaatteista. Siksi kommentaarin uudelleen julkaiseminen sellaisenaan ei ollut enää mielekästä. Sen sijaan tarvetta oli täysin uudistetulle laitokselle, jossa kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet tutkimuksen löydöt otetaan huomioon.
Vaikka muutoksia selitetään alempana Johdannossa, yleisesti ottaen voidaan todeta, että juuri Roomalaiskirjeen tulkintaan on kuluneena aikana vaikuttanut muutama keskeinen tekijä. Tätä kirjoitettaessa voidaan lausua muistosanat vastikään kuolleelle kanadalaiselle professorille E.P. Sandersille, joka aikanaan siirsi Paavali-tutkimuksen painopistettä judaistiikan suuntaan. Hän ei suinkaan ollut ainoa, sillä hänen edeltäjänsä – kuten W.D. Davies tai H-J. Schoeps – olivat avanneet uria tuohon suuntaan jo aiemmin. Lisäksi Tübingenissä Uuden testamentin ja judaistiikan laitokset Martin Hengelin ja Peter Stuhlmacherin johdolla ja monien muiden professoreiden ja tutkijoiden tuella olivat tarkastelleet Paavalin opetuksia nimenomaan toisen temppelin juutalaisuuden valossa. Sanders teki näkökulmasta kuitenkin merkittävän lännessä ja aglo-saksisessa tutkimuksessa.
Näin syntyi “Paavali ja laki” -tematiikka, josta on kirjoitettu jo lukuisia tutkimushistorian oppikirjojakin. Aihe on Suomessa merkittävä, koska täällä miltei kymmenen eksegeettiä on kirjoittanut aiheesta tieteen kentällä. Otin näitä näkäaloja huomioon toki jo kommentaarin ensimmäistä laitosta kirjoitettaessa, sillä laaja tutkimukseni Theodicy and Predestination in Pauline Soteriology (WUNT, Mohr/Siebeck) oli julkaistu vuonna 1998. Kriittinen kansainvälinen keskustelu Sandersin teoriasta on kuitenkin kasvanut vasta vähitellen. Sen varhaisiin puheenvuoroihin kuuluvat muutamat artikkelini, kuten ”Paul et le Judaïsme du Second Temple. La sotériologie de Paul avant et après E.P. Sanders.” (Recherches de Science Religieuse 90/3, 2002). Siitä huolimatta, että Sandersin tekemä näkökulman vaihto oli tärkeä, käänteen jälkeen syntynyt Paavali-tulkinta ei aina ollut kovinkaan hyödyllistä – eikä edes tunnistanut toisen temppelin ajan juutalaisuuden piirteitä tarkasti.
Toinen olennainen muutos koskee sekin juutalaista teologiaa ja Israelin historiaa. Kun tutkijat panivat merkille eksiilin eli pakkosiirtolaisuuden (sekä Assyyria että Babylon) merkityksen niin juutalaisille teologeille kuin Jeesukselle ja Uuden testamentin kirjoittajille, uusi näkökulma alkoi muuttaa myös Paavali-tutkimusta. Näitä näkymiä selittävät teokseni A Narrative Theology of the New Testament: Exploring the Metanarrative of Exile and Restoration (WUNT Mohr/Siebeck, 2015) ja muutamaa vuotta aiemmin julkaistu Uuden testamentin narratiivinen teologia (Perussanoma). Kirjojen laajat Paavali-osiot on kirjoitettu uuden paradigman näkökulmasta. Tieteellisen keskustelun yksityiskohdat löytyvät ainoastaan edellisestä. Nyt tämän tutkimus- suunnan tuottamat tulokset ovat antaneet materiaalia myös kommentaarin kirjoittamiseen.
Olen kiitollinen Perussanoma Oy:n edustajille, jotka antoivat luvan uudistetun laitoksen toteuttamiselle Suomen teologisen instituutin kanssa, ja kiitän myös instituutin pääsihteeriä Santeri Marjokorpea e-kirjan julkaisemisesta. Koska kirjamuotoisen kommentaarin uudelle laitokselle ei ollut tarvetta, julkaiseminen päätettiin toteuttaa kaikkien saatavilla olevan e-kirjan muodossa. Näin teos palvelee samalla teologisen instituutin työtä ja – näin henkilökohtaisesti sanottuna – satoja takavuosien oppilaitani, joita yhä muistelen lämmöllä.
* * * * *
Tutkimus Albrecht Ritschlin teologiasta
Täydellistyvä ihminen. Albrecht Ritschlin teologista antropologiaa. Olavi Turja
(Helsinki: Suomen teologinen instituutti, 2019, e-kirja, julkaistu Olavi Turjan omaisten luvalla)
* * * * *
Tutkimus historiallis-kriittisen metodin ongelmista
Suomalaisten teologien suhtautuminen historiallis-kriittiseen raamatuntutkimukseen on kiivasta. Jokut tutkijat esittävät yhä 1900-luvun tapaan, että kyseessä on ainoa perusteltu ja “tieteellinen” tapa tutkia Raamatun tekstejä. Näkemyksen kriitikot toteavat puolestaan, että kyseessä on pelkkä vanha koulukunta, jonka aika on mennyt. Koko metodin olemassaolo on jopa asetettu kyseenalaiseksi, koska tieteellisistä teoksista ei tahdo löytyä tuollaisen menetelmän määritelmää. Ja jos jotkin suppeammat metodit onkin nimetty näkemyksen edustajiksi, niiden perusteet ovat osoittautuneet heikoiksi.
Kritiikille on aihetta. Miten nimittäin olisi mahdollista, että profaaniin historiantutkimukseen vetoavalla historiallis-kriittisellä eksegetiikalla on vain yksi, kaikkialla pätevä menetelmä, kun tavallisen historiantutkimuksen oppikirjoista voidaan löytää helposti seitsemän tai kahdeksan keskenään kilpailevaa metodia? Historiantukimuksen kaventaminen vain yhden tutkimusmetodin alle kuulostaa kovin suppealta. Historiantutkimus on kiinnostava alue ja erilaisiin lähestymistapoihin on mielenkiintoista tutustua. Pienikin perehtyminen aihepiiriin osoittaa, että se, mitä usein kutsutaan historiallis-kriittiseksi menetelmäksi, on sekava kooste 1800-luvun historismin lähestymistapoja. Tosin yhtenäistä metodia ei tahdo löytyä ensinkään. Mitä siis historialliseen tutkimukseen pyrkivän eksegetiikan pitäisi käytännössä tänä päivänä olla?
Tämä teos sai alkunsa teologian opiskelijoiden luentopyynnöistä. Vaikka Suomen teologisessa instituutissa on pohdittu eksegetiikan aiheita vuosikaudet, mitään tarkkaan määriteltyä analyysiä historiallis-kriittisestä tutkimuksesta ei ole tehty. Luennoilla on kyllä käsitelty eri metodeja ja tehty kriittisiä arvioita tuon suuntauksen tuloksista. Kun joukko opiskelijoita halusi kuitenkin kohdistetun luentosarjan historiallis-kriittisestä metodista, oli aika hakea tarkempaa näkökulmaa. Analyysin esiin nostamat asiat osoittautuivat niin yllättäviksi, että luentojen jälkeen oli syytä laajentaa tarkastelu kokonaiseksi kirjaksi. Jos historiallis-kriittisen metodin ongelmat kiinnostavat sinua, löydät kirjan ao.linkin kautta. Se julkaistaan maksuttomana e-kirjana (voit myös kopioida koko PDF:n omalle koneellesi ja lukea sitä, kun sinulle parhaiten sopii).
Timo Eskola, STI:n tutkija
Timo Eskola, Raamatun historiallinen tutkimus murroksessa: historiallis-kriittisen metodin arviointia (Helsinki: Suomen teologinen instituutti, 2018, e-kirja)
* * * * * *