Norjan traagisten tapahtumien (22.07.2011) jälkikeskusteluissa on herätty miettimään Anders Behring Breivikin taustoja. Joissakin yhteyksissä on puhuttu siitä, että Breivik olisi sanonut olevansa kristitty, lähinnä fundamentalisti. Tähän useat lehdet ovat tarttuneet. Mutta onko oikein ja perusteltua puhua Breivikistä “kristittynä terroristina”?

Sähköisessä yhteiskunnassa vastataan mielestäni liian pintapuolisesti vakaviin kysymyksiin. Hakukoneet tuottavat tehokkaasti tuloksia, mutta vaikka jokin sana, jokin “tägi” sieltä täältä löytyisikin, onko riittävästi tutkittu, mitä ihminen edustaa? Mielestäni ei.

Tutkija, dosentti Juha Ahvio, on tutkinut Breivikin julkaisemaa manifestia, ja hän päätyy ajattelemaan, ettei Breivik ole kristitty terroristi. Ahvio perustelee asiaa perusteellisesti eikä vain löysien, asiayhteyksistä irrotettujen hakusanojen perusteella.

Vaikka käsite ‘kristitty terroristi’ on yhdistelmänä mahdoton, on syytä muistaa, että myös kristitty ihminen voi olla sairas ja syyllistyä rikokseen. On syytä asiallisesti valvoa sitä, ettei epäterveellinen julistus tai käytäntö edistä vihaa tai syrjintää. Siihen Kristus ei ole antanut mitään valtakirjaa!

On myös aiheellista muistuttaa, että ennen kuin väitetään jotain, olisi syytä tutkia perusteellisesti faktoja, ettei liian kevyesti levitetä perättömiä huhuja, sellaisia, joita voidaan käyttää aivan väärin toisessa yhteydessä.

Mielestäni Norjan tapaus on myös kuolemanisku sellaiselle optimistiselle humanismille, joka julistaa, että ihminen on hyvä ja että “kyllä tämä tästä”. Raamatun puheet ihmissydämen pahuudesta sekä sovinnon ja parannuksen välttämättömyydestä ovat toivoa täynnä. On helppo samaistua uhreihin: he ovat ihmisiä siinä missä sinä ja minä. Mutta on tärkeätä todeta, että myös tekijä on ihminen. Hän ei todellakaan tehnyt “välttämätöntä hyvää” (heikot joutuvat väistymään), vaan hän teki äärimmäisen paljon pahaa.

Jokaisen ihmisen pitää oppia tuntemaan Jeesus. Siihen tehtävään Kristus kutsuu meitä.

Juha Ahvion puheenvuoro