Blogi 18.5.2018

Tällä viikolla kirkolliskokouksessa Turussa on keskustelu siitä, pitäisikö kirkkomme laajentaa avioliittokäsitystään. Siis pitäisikö kirkon muuttaa käsitystään siltä osin, että avioliitto voi olla sen mielestä myös kahden samaa sukupuolta olevan liitto, ja pitäisikö kirkon vihkiä myös tällaiseen avioliittoon? Professori ja Tulkaa kaikki -liikkeen aktiivi Heikki Hiilamon kirjoitus tästä julkaistiin Ylen sivuilla. Kolumnissaan hän rinnastaa sen, ettei vihitä avioliittoon samaa sukupuolta olevia, ja tälle esitetyt perustelut Etelä-Afrikassa harjoitettuun apartheid-politiikkaan ja sille esitettyihin teologisiin perusteluihin. Kirjoitus löytyy täältä https://yle.fi/uutiset/3-10203725?utm_source=facebook-share&utm_medium=social.


Ymmärrän, että voi ajatella noinkin. Asiasta olen tietysti eri mieltä: käsitys, joka on ollut joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta koko kirkon historian kaikilla kirkoilla ja joka on edelleen valtaosalla maailman kirkoista, ja sen mukainen toiminta, eivät ole ihmisoikeuksien polkemista. Eikä sitä ole Uuden testamentin opetus avioliitosta.

Heikki Hiilamon kirjoitus sai minut miettimään ehdotusta, joka on tehty silloin tällöin viimeaikaisessa keskustelussa: kirkolla olisi kaksi käsitystä avioliitosta – perinteinen, jonka mukaan mies ja nainen voivat solmia avioliiton, ja uusi, jonka mukaan avioliitossa voi olla myös kaksi miestä tai naista. Jos ajattelee Heikki Hiilamon tavoin, eikö tämä ole aivan mahdoton ajatus? Pitäisi hyväksyä toiseksi käsityksesi apartheid-politiikan kaltainen ajattelu ja toiminta. Mutta eihän sitä voi tehdä.
          Jos ajattelee kuten Heikki Hiilamo kirjoituksessaan ja kannattaa ehdotusta kahdesta avioliittokäsityksestä kirkossa, kyse taitaa olla kylmästä taktiikasta: Uutta käsitystä ei saada hyväksyttyä, ellei nyt hyväksytä rinnalle perinteistä. Ja siksi nyt täytyy sanoa, että hyväksytään kaksi käsitystä, vaikkei tietenkään oikeasti hyväksytä toista, perinteistä. Myöhemmin sitten tehdään, mitä jo nyt pitäisi tehdä – perinteinen näkemys kielletään.

Kaikki, joiden mielestä kirkon pitäisi vihkiä myös samaa sukupuolta olevia, eivät ajattelet Heikki Hiilamon tavoin. Mutta monet ajattelevat. Monien kohdalla selitys sille, minkä takia tämä on niin tärkeä asia, on juuri tämä: kyse on heidän mielestään ihmisoikeudesta, jota kirkon avioliittokäsitys polkee ja jonka puolesta täytyy taistella.

Kirkkomme on jakaantunut syvästi ja pahasti. Jos toisten mielestä toiset edustavat apartheid-politiikkaan verrattavaa ajattelua ja toimintaa ja toiset ovat sitä mieltä, ettei ajattelua ja toimintaa tule muuttaa, ollaan hyvin kaukana toisista. Heikki Hiilamon kirjoitus kertoi paljon ja tärkeää. Toki myös mikä tuntuu pahalta ja mitä suree.

Jari Rankinen

PS  En tiedä, kannattaako Heikki Hiilamo kahta avioliittokäsitystä kirkossa.