Blogi 25.5.2019

Tein tutkimuksen kristinuskon asemasta Suomessa.


Moniko erosi kirkosta viime vuonna ja moniko liittyi, minkä verran jumalanpalveluksiin, perhekerhoihin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin osallistutaan ja mitä ihmiset uskovat – uskovatko he kirkon ja kristinuskon opetusten mukaan vai toisin? Näihin vastataan, näitä tutkitaan ja tehdään johtopäätöksiä, mikä on kirkon ja kristinuskon asema nyt maassamme.

Olin tänään Tampereen lähellä suuressa kauppakeskuksessa. Odotin Suomalaisessa kirjakaupassa, että Minna saa ostettavat ostettua, ja tein tutkimusta kristinuskon asemasta. Minkä verran tuossa kaupassa – tavallinen, suurehko kirjakauppa – on myytävänä uskonnollisia ja kristillisiä kirjoja?
          Tässä kirjakaupassa myytäville kirjoille varatuista hyllyistä uskonnollisille kirjoille on varattu noin 0,8 %, siis noin puolitoista metriä, jos hyllyjä on yhteensä parisataa metriä. Kaikista myytävistä kirjoista uskonnollisten kirjojen määrä ei ole aivan noin paljon – kolmella hyllyllä, joiden yläpuolella lukee uskonto, kirjoja on aika väljästi, toisin kuin monilla muilla hyllyillä. Niillä hyllyillä, joihin kirjakauppa on koonnut suosittelemansa kirjat, ei ole yhtään kirjaa, joka on myynnissä uskonnollisten kirjojen osastossa. Ei myöskään hyllyillä, joilla ovat eniten ostetut kirjat.
          Uskonnollisten kirjojen osastossa on Raamattujen ja Virsikirjojen lisäksi noin viisi eri kirjaa, jotka opettavat kristinuskoa. Saman verran on kirjoja, jotka tarkastelevat kristinuskoon liittyviä ilmiöitä. Lisäksi hyllyillä on kolme eri kirjaa muinaissuomalaisista uskomuksista, kaksi eri kirjaa islamista ja yksi taolaisuudesta. Silmäilin lasten ja nuorten kirjojen hyllyjä. Suuri määrä kirjoja mutta silmiini ei osunut yhtään kirjaa, jota voi sanoa kristilliseksi.

Kyse ei ole siitä, ettei Suomessa kirjoiteta tai käännetä ja kustanneta kristillisiä kirjoja. Niitä tehdään vuodessa suuri määrä mutta kirjakauppojen hyllyillä niitä on hyvin vähän. Kyse ei siitäkään, että kirjakauppiaat eivät ottaisi myyntiin kristillisiä kirjoja. He myyvät niitä varmasti, jos niitä ostetaan, mutta niin harva ostaa. Ei ole kiinnostusta näitä kirjoja kohtaan.

* * *

Myös tämä, mitä aikani kuluksi katsoin ja laskeskelin kirjakaupassa, kertoo, että kristinusko on marginaalissa maassamme. Se on varsin pieni tekijä. Joskus ennen oli toisin ja voi olla, että toisin on joskus tulevaisuudessa, mutta nyt on näin. Tosiasioiden tunnustaminen on yleensä hyvä asia. Se voi saada aikaan myös muutosta, uutta ja parempaa.

Muistan vuosien takaa piispa Olavi Rimpiläisen viisaat sanat. Hän puhui herätysliikejärjestön johtajille ja päättäjille ja sanoi: - Älkää yrittäkö olla suurempia kuin olette. Hän ei tarkoittanut, ettei saisi kasvaa, mutta halusi sanoa, että herätysliike voi elää suuruutensa ja vaikuttavuutensa suhteen kuvitelmissa, jotka eivät ole tai eivät enää ole totta. Näin ei pitäisi tehdä, se on vaarallista ja vie usein huonoihin ratkaisuihin. Sama koskee seurakuntaa ja kirkkoa.

Jari Rankinen