Blogi 9.11.2019

Eilen uutisoitiin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tiistaina tekemästä ratkaisusta: koulun joulujuhlan järjestäminen kirkossa on lainvastaista. Olisiko viisasta, ettei kouluissa pidettäisi mitään juhlia?


Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen siis linjasi, ettei koulun joulujuhla, joka on pakollinen koululaisille, voi olla kirkossa, koska koulussa annettavan opetuksen tulee olla uskonnollisesti ja maailmankatsomuksellisesti sitoutumatonta. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kirkko on jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka ja siitä välittyy uskonnollisia merkityksiä. Hänen mukaansa joulujuhla ei voi olla kirkossa siinäkään tapauksessa, että koulu järjestää toisen juhlan heille, jotka eivät voi tulla kirkkoon.
          Joulukirkon, siis jumalanpalveluksen, pitämistä koululaisille tällä linjauksella ei kielletä. Mutta siihen osallistuminen tulee olla vapaaehtoista ja koululaisten tulee saada huoltajiltaan lupa osallistumiseen. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on vastaus kanteluun, jonka Uskonnottomat Suomessa ry. on tehnyt. 
          Uutinen päätöksestä löytyy mm. täältä: https://yle.fi/uutiset/3-11060258.

***

Koulujen juhlista on kiistelty tai kanneltu usein tai jatkuvasti viime vuosina. Onko niissä jotakin tai liikaa uskonnollista tai uskonnonharjoitukseksi tulkittavaa? Päättäjät ovat pyrkineet kertomaan, mitä saa olla ja mitä ei: esimerkiksi suvi- ja jouluvirren, tai osan niistä, saa laulaa ja jouluevankeliumin esittää mutta rukoilla ei saa. On niitä, jotka tarkkailevat koulujen juhlia ja valittavat, jos ajattelevat jonkun oppilaan tai vanhemman tulleen loukatuksi, koska tällä on uskonnoton maailmankatsomus. Näille valituksille ei näy loppua.

Mitä jos asia ratkaistaisiin sillä, ettei koulussa järjestä mitään juhlia? Tämä saattaisi olla hyvä ratkaisu.
          Sen sijaan hyvä ratkaisu ei ole, että vaikkapa joulujuhlasta tehdään uskonnoton. Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja Kaisa Robin, jonka mielestä apulaisoikeusasiamiehen nyt tekemä ratkaisu on hyvä, sanoo Iltasanomissa, että joulujuhla koululla voisi tai saisi olla tällainen: kuusi- tai tonttujuhla, jossa voisi olla joulupukki, joulukoristeita, tonttulauluja ja tonttutansseja. Tällainen juhla voi loukata heitä, jotka eivät halua, että heidän lapsensa joutuvat osallistumaan tonttuihin liittyvään. Tai se voi loukata siitä syystä, että juhlasta, jota Suomessa on pidetty satoja vuosia nimenomaan Jeesuksen syntymäjuhlana, tehdään jotakin muuta. Loukkaisihan sekin, jos päätettäisiin, että kouluilla saa edelleen viettää itsenäisyyspäivän juhlaa mutta Suomen itsenäisyys ei saa olla juhlassa esillä, ei ainakaan niin, että sitä opetettaisiin hyvänä, myönteisenä ja tärkeänä asiana. Jos vain tällaisia itsenäisyyspäivän juhlia saisi tai pitäisi järjestää, ei ihme, jos jotkut tai monet eivät haluaisi osallistua juhlaan.

***

Ehkä kouluista pitäisi karsia pois kaikki ideologinen – ei mitään maailmankatsomuksellista, uskonnollista tai poliittista. Opetettaisiin vain matematiikkaa, englantia, historiaa ja maantietoa, ja näistä tiedollisia asioita. Uskontoja voitaisiin opettaa mutta samaan tapaan kuin historiaa: niiden käsityksiä esiteltäisiin mutta ei tietenkään otettaisi kantaa, ovatko käsitykset hyviä tai huonoja. Oikeasta ja väärästä sanottaisiin vain se, mikä on maan lakien mukaista ja mikä vastaista. Ei opettaisi mitään arvoja, koska ne perustuvat aina johonkin ideologiaan.

Haluaisinko lapseni tällaiseen kouluun? Mieluummin tällaiseen kuin sellaiseen, josta kaikki kristillinen karsitaan pois mutta tilalle tuodaan muita ideologioita.
          Parempi vaihtoehto minusta olisi, että annettaisiin vanhemmille nykyistä selvästi parempi mahdollisuus päättää, millaiseen kouluun he laittavat lapsensa. Annettaisiin mahdollisuus perustaa erilaisia kouluja, joissa opetetaan viranomaisten määräämät tiedolliset asiat ja muuten voidaan toimia sen ideologian, maailmankatsomuksen tai uskonnon mukaan, joka on tuon koulun ideologinen perusta, opettaa sitä ja järjestää juhlat sen mukaan ilman kuluttuvia riitoja. Ideologian tulisi tietysti olla maan lakien mukaan sallittu. Että tämä olisi nykyistä paremmin mahdollista, yksityisten koulujen perustamista ei tulisi estää tai rajoittaa ja verotuksessa tulisi huomioida, jos lapsi ei käy valtion kustantamaa koulua. Yksityiskouluja on Suomessa nytkin mutta hyvin vähän.
          Tätä mahdollisuutta monet vastustavat ankarasti ja loppuun asti. Osa siitä syystä, että nykyinen järjestelmä antaa mahdollisuuden opettaa näille vastustajille mielisiä ideologioita hyvin suurelle joukolle lapsia ja nuoria. Lauletaanko kevätjuhlassa suvivirsi ja joulujuhlassa Enkeli taivaan, on mitätön asia sen rinnalla, mitä koulujen oppitunneilla opetetaan.

Ehkä kiistat koulujen juhlista raivaavat osaltaan tietä suuremmalle halulle perustaa yksityisiä kouluja ja sille, että siitä tehdään nykyistä helpompaa. Jos näin on, ikävältä tuntuva asia saattaa palvella hyvää tarkoitusta.

Jari Rankinen