Blogi 20.11.2019

Tänään Helsingin Sanomissa on aukeaman kokoinen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen haastattelu (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006314358.html?fbclid=IwAR0OhVs6vpJRYJQ0NhgRgF5uwWR-y9gMo3PwykkHt8FfAnXHcuZ3SwCiT2k). Haastattelu avaa hyvällä tavalla sananvapauteen ja rikoslaissa mainittuun kansanryhmää vastaan kiihottamiseen liittyviä kysymyksiä ja ongelmia. Yksi asia haastattelussa tuntuu jopa pelottavalta.


Jutussa Toiviaisen kerrotaan sanovan näin: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa. Näissä tuntemissani pyhissä kirjoissa sanotaan, että on ihan oikein tappaa kokonaisia kansoja. Jos lyömme toisia tällaisilla Raamatun tai Koraanin lauseilla, silloin käytämme mielestämme väärin pyhien kirjojen sanaa.” Pian tämän sitaatin jälkeen toimittaja kirjoittaa, että ”esimerkiksi Räsänen siteeraa pamfletissaan Paavalia, joka kutsuu homoseksuaaleja saastaisiksi ja sanoo, että heidät pitäisi tappaa”. Jutussa ei sanota, että valtakunnansyyttäjä on tätä mieltä. Toisaalta hän kyllä puhuu pyhistä kirjoista, joiden mukaan on oikein tappaa.

Mietin, onko tämä se asia, jonka takia valtakunnansyyttäjä nyt tutkii Päivi Räsäsen viime kesäistä twiittiä ja 15 vuotta sitten julkaistua kirjoitusta. Siis onko asia se, että Paavalin mielestä homoseksuaalit pitäisi tapaa ja Päivi Räsänen sanoo yhtyvänsä siihen, mitä Paavali Uuden testamentin kirjeissä opettaa? Jos siis Paavali on sitä mieltä, että homoseksuaalit pitäisi tappaa, se, joka sanoo olevansa hänen kanssaan samaa mieltä, vähintään toivoo homoseksuaalien tappamista, ja tämä on kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Jos tästä on kyse, mikä minua tässä pelottaa? Se, että valtakunnansyyttäjällä on näin heikko teologinen osaaminen ja hän ryhtyy tutkimaan mahdollista rikosta, kun on tehty rikosilmoitus, joka mahdollisesti edustaa näin heikkoa teologista osaamista. Ehkä rikosilmoituksessa viitataan siihen, että Päivi Räsänen on samaa mieltä Paavalin kanssa, jonka mukaan homoseksuaalit tulee surmata.
          Paavalin tekstien perusteellista väärinymmärtämistä on väittää hänen olleen sitä mieltä, että homoseksuaalit pitäisi tappaa. Hän puhuu kyllä kuolemasta Roomalaiskirjeen kohdassa, jossa hän puhuu myös samaa sukupuolta olevien seksisuhteista (Room 1). Samassa yhteydessä hän puhuu myös muusta Jumalan tahdon vastaisesta – mm. epäjumalien palvelemisesta, ahneudesta, kateudesta, murhanhimosta, Jumalan vihaamisesta ja vanhemmille tottelemattomuudesta – ja sanoo niiden, jotka syyllistyvät näihin, ansainneen kuoleman. Kuolemalla hän tässä tarkoittaa varsinkin kadotusta, ikuista eroa Jumalasta. Paavali haluaa etenkin sanoa, että kaikki ihmiset ovat ansainneet tämän. Homoseksuaalien, epäjumalan palvelijoiden tai ahneiden tappamisesta Paavali ei puhu tai kehota siihen. Sitä hän ei tee missään muuallakaan kirjeissään.

Entä Mooseksen lain määräykset surmata pahantekijä ja poistaa hänet näin kansasta? Näihin kohtiin valtakunnansyyttäjä selvästi viittaa. Uusi testamentti ei opeta kristittyjä toimimaan näiden käskyjen mukaan. Siellä ei ole missään kehotusta tappaa pahantekijöitä ja Jeesus antaa toisenlaisen mallin: hän ei surmaa eikä kehota toisiakaan surmaamaan sitä, joka olisi Mooseksen lain mukaan ansainnut kuolemantuomion (Joh 8). Kristittyinä luemme ja tulkitsemme Raamattua Uudesta testamentista – Jeesuksen ja hänen apostoliensa opetuksista – käsin.

Pelottaa, jossain määrin, tai ainakin huolestuttaa, jos valtakunnansyyttäjä tai hänen virastonsa ei osaa tällaisia asioita tai nämä eivät käytä asiantuntijoina niitä, jotka osaavat, vaan käynnistetään tutkinta ja mahdollisesti ajatellaan kristittyjen olevan sitä mieltä, että homoseksuaalit pitäisi surmata. Käynnistetäänkö tutkinta muissakin tapauksissa, jos joku väittää kristittyjen uskovan tai toimivan tavalla, joka on lainvastaista – vaikka se, mitä väitetään, ei pidä paikkaansa; sitä ei vain tiedetä, koska kristinuskon tuntemus on niin heikkoa. Jos joku sanoo kristittyjen syövän sunnuntaisin ruumista ja verta, aletaanko tutkia mahdollista rikosta?

Jari Rankinen