Blogi 11.5.2018
Suomen teologisessa instituutissa alkoi tämän viikon maanantaina kurssi Aiotko työhön STI:n jäsenjärjestöön? Kurssi jatkuu ensi viikon perjantaihin ja sillä on 13 opiskelijaa, teologian maistereita ja teologian opiskelijoita. Aloitamme arkipäivisin klo 9 ja päätämme noin klo 15. Vierailevina opettajina ovat monien STI:n jäsenjärjestöjen johtajat. Hienoa että johtajat varasivat kalenteristaan aikaa tähän. Tärkeästä kurssista onkin kyse.
STI:llä on kymmenen jäsenjärjestöä ja näillä työsuhteessa noin 450 työntekijää. Näistä teologeja on noin 135. Jos luvut pysyvät tällä tasolla, se tarkoittanee, että nämä järjestöt palkkaavat uusia teologeja jonakin vuonna viisi ja ehkä jonakin toisena vähän enemmän. Työstä paljon suuremmallekin joukolle palkattuja työntekijöitä ei ole pula mutta rahasta on. Mitä voimme tehdä, että nämä järjestöt voivat ottaa työntekijöikseen esimerkiksi heitä, jotka nyt ovat tällä kurssilla?
Jumalan valtakunnan työ tarvitsee sekä vapaaehtoisia että palkattuja työntekijöitä. Tarvitaan eri alojen osaajia, myös teologeja. Vastakkain asettelua vapaaehtoisten ja palkattujen tai muun koulutuksen saaneiden ja teologien välillä sen sijaan ei tarvita. Seurakunta on Kristuksen ruumis, jossa ei vain saa vaan täytyy olla erilaisia jäseniä ja jäsenet yhdessä toteuttavat seurakunnalle annettua tehtävää. Toinen ei saa vähätellä itseä tai toista, jokaista tarvitaan.
Olemme kurssilla opiskelleet teologiaa ja käytäntöä: Mihin tehtävään minut on tarkoitettu? Voinko tietää sen? Mitä yhteistä STI:n jäsenjärjestöillä on, miten ne poikkeavat toisistaan ja mitä ne tekevät? Miten jaksaa työssä? Mitä kristillisen järjestön johtaja odottaa uudelta työntekijältä? Mistä pappisvihkimys? Onko meille rakas toimintatapa vanhentunut? Miten johtaa vapaaehtoisia? Millaista on olla messuyhteisön paimen? Millaista lähetystyö on tulevaisuudessa? Mitä kristillisen järjestön työntekijän tulee tietä talousasioista? Millainen on hyvä puhe? Entä kirkko 10 vuoden kuluttua? Miten aloittaa uusi toimintamuoto? Entä kun ei ole annettavaa toisille?
Näistä ei juurikaan puhuta yliopistossa – eikä näiden opettaminen olekaan yliopiston tehtävä – mutta kristillisessä järjestössä teologin täytyy osata myös näitä asioita.
Kurssilla luemme Augsburgin tunnustuksen ja opiskelemme sitä. Se kertoo kootusti, mitä luterilaisina uskomme. Teologia – Jumala, mitä hän on ilmoittanut ja mitä uskomme ja opetamme hänestä – on työn ydin ja se antaa työlle perustan, suunnan ja sisällön.
Kurssilla olevat teologian maisterit ja teologian opiskelijat ovat hieno joukko. Toivottavasti monet heistä – kaikki joilla on kutsu siihen – pääsevät Jumalan valtakunnan työhön palkattuina työntekijöinä. Ja toivottavasti monet muut, jotka eivät ole tällä kurssilla. Toivottavasti tehtäviä heille löytyy myös kirkkomme paikallisseurakunnista. Ihmettelen, jos kirkkomme ei tarvitse näitä teologeja. Menisikö kirkolla niin hyvin, että se voisi jättää sivuun näin hyviä teologeja ja työntekijöitä? En tarkoita, että muut olisivat huonoja. Mutta myös näissä on kirkkomme uskon sisäistäneitä, siitä eläviä, hienolla tavalla kutsumustietoisia ja nuorekkaita teologeja, joilla on paljon halua ja kykyä palvella Kristuksen kirkkoa, meidän kirkkoamme, sen jäseniä ja muita.
Jari Rankinen