Suomen teologinen instituutti 12.9.2001
Eero Junkkaala

Paimen: nuorisonohjaaja, pappi, lähetystyöntekijä, maallikkovastuunkantaja, raamattupiirin vetäjä jne

1. Raamatun ja kristillisen uskon perusasioiden opettaminen

• lähtökohta: on itse tunnettava hyvin Raamatun pääsisältö ja kristillisen opin pääkohdat
• julistuksessa täytyy lähteä siitä, että nykyään ihmiset eivät tiedä mitään Raamatusta
• jokaisessa hengellisessä puheessa saisi olla opetusta, mutta yksikään puhe ei saa olla kuivaa opin esittelyä

2. Opillinen rajankäynti opetettaessa

• opetuksen ei tule painottua erilaisten harhojen esittelemiseen
• Paavalin linja esim. Kolossalaiskirjeessä: ensin esitellään Kristus, sitten harhat
• oikean tien molemmilla puolilla on yleensä ojat, joista on varoitettava
• esim. karismaattisuudessa, kasteopetuksessa, pyhitysopissa, suhteessa syntiin, raamattukäsityksessä jne. useamman tason vaaroja

3. Henkilökohtainen nuhtelu ja varoittaminen

• rakkauden hengessä, ystävällisesti, kysellen ymmärsikö oikein
• julkiseen opettamiseen voi puuttua julkisesti, mutta parempi pyrkiä ensin henkilökohtaiseen keskusteluun
• muistettava, että asiat riitelevät, eivät ihmiset

4. Rohkaiseminen

• äärimmäisen tärkeää, sillä paimenen tulisi rohkaista kristittyjä käyttämään omia lahjojaan
• myönteisen palautteen saaminen tukee itsetuntoa ja auttaa näkemään myös puutteita

5. Heikkojen huomioiminen

• jotkut jäävät aina jalkoihin
• on annettava paljon anteeksi

6. Yhteyden varjeleminen

• sekä Jeesuksella että Paavalilla hyvin keskeinen totuus
• salaisuutena erilaisuuden kunnioittaminen ("Erilaisuutta voi sietää, ymmärtää tai rakastaa.")