STI 25.1.1999 / Kalevi Lehtinen
KUTSUTTU EVANKELISTAKSI
TIENI EVANKELISTAKSI
1. Uskoon 1952.
Raamattupiiri Mk.1:16-18.
A. Jättivät verkot,
B.Ihmisten kalastajia.
2. Kutsu 3.8.1953: 2.Kor.5:14-15.
3. KRS kesä 1956.
4. Armon löytäminen 1958. Ps.103:14
5. Mauri Tiilikainen: Olet tulen sytyttäjä, evankelista.
6. Campus Crusade for Christ
A. Henkilökohtainen evankelioiminen.
B. Totaalinen maailman evankelioimisen näky. Kaikki tavoitettava.
C. Pyhän Hengen työ
D. Kokonaisstrategia. Suunnittelu. Pitkäjänteinen toiminta.
E. Avoimuus yhteistyöhön.
Ongelma: johtotehtäviin. Yritin päästä pois jo 1984 - ei onnistunut.
7. Vasta 1987
- yli 50 vuotiaana ensimmäisen kerran päätoimiseksi
evankelistaksi.
Hab.2:2-4.
8. Missio Helsinki,
Billy Graham - stadion. BG:n rohkaisu on ollut
tärkeätä myöhemminkin.
9. 1990 Missio Leningrad:
Tajusin ihmisten Jumalan nälän.
Jokainen on tehty sellaisesta materiaalista, että hän kaipaa Jumalaa.
Kukaan ei synny ateistina.
Ateistiksi voi tulla, mutta kaikki syntyvät kaikissa kansoissa
ja kulttuureissa johonkin korkeampaan voimaan uskovina.
Jos ihmiset tietäisivät kuinka hyvä Jeesus on, kuka voi sanoa hänelle EI?
Tällä oivalluksella ollut vaikutus julistukseeni.
10. Koinonia. 1982. Joh.13:34-35, 17:23.
Missio Volga 1992.
Laiva. Evankelioimisen koulu. Tiimejä ainakin 16
maasta. Luterilaisia, baptisteja, helluntailaisia, metodisteja,
adventisteja, katolisia, tunnustuskuntiin kuulumattomia, reformoituja,
karismaattisia, ei-karismaattisia.
Ortodoksit: Kesäkuu - kyllä, elokuu - ei.
11. Vaikeat vuodet.
Kovat ajat.
Saviastiavaihe: 2.Kor.4:7-9, 4:16-18, 12:7-10
Syöpä, infarkti, ohitusleikkaus, Einen syöpä.
Luonteen kasvatus, uskollisuus, uskomaan näkemättä, kirjoittaminen.
EVANKELISTA ON UHANALAINEN LAJI EUROOPASSA
Missä suuressa kirkossa Euroopassa on evankelistan virka tänään
käytössä? Kuitenkin Jumala "antoi seurakunnalle sekä apostolit että
profeetat ja evankelistat, sekä paimenet että opettajat" (Ef.4:11).
Jo syksyllä 1994 puhuin siitä, että uudessa Raamatun käännöksessä
laimennetaan Paavalin käyttämän evankelista-sana evankeliumin julistajaksi
(Ef.4:11). Julistavathan evankeliumia toki muutkin kuin evankelistat!
Uudessa käännöksessä rohkaistaan Timoteusta julistamaan
evankeliumia sen sijaan, että sekä alkuteksti että vanha käännös
valtuuttavat evankelistan virkaan: "Tee evankelistan työ!" (2.Tim.4:5).
Vain Filippokselle on uudessa käännöksessä jäänyt evankelistan titteli
(Apt.21:8).
Uusi raamatunkäännöksemme heijastelee evankelistan viran suhteen
ikävästi ajan henkeä. Kansankirkollisessa yhtenäiskulttuurissa evankelista
on jokseenkin kiusallinen ilmiö. Merkitseehän ihmisten uskoon tulo sitä,
että kaikki eivät kasteesta ja kirkkoon kuulumisesta huolimatta usko
Kristukseen. Siksi evankelistan virkaa vierastetaan, väheksytään ja
torjutaan.
Evankelistat tarvitsevat rohkaisua. Suomessa ja koko vanhassa
kristikunnassa on tuhansia, jotka ovat saaneet Jumalalta evankelistan
kutsun ja armolahjan, mutta joita on potkittu päähän, kunnes ovat
luovuttaneet. Monet evankelistat ovat herkkiä ja haavoittuvia. Rohkaisun
puutteessa he masentuvat ja väistyvät syrjään nuolemaan itsetuntohaavojaan.
Jeesus käski: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia
kaikille luoduille!" "Kaikkeen maailmaan" ja "Kaikille luoduille"
tarkoittavat kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina. Ei riitä se, että joku maa
on joskus evankelioitu. Jokainen sukupolvi on evankelioitava uudelleen.
Siksi jokainen sukupolvi tarvitsee omat evankelistansa.
USKO SYNTYY KUULEMISESTA (Room.10:13-17)
Kuuleminen edellyttää julistajaa, evankelistaa. Jumala varmaan
pystyisi puhumaan suoraan jokaisen ihmisen sisimpään. Enkeli Gabriel
pystyisi julistamaan evankeliumin varmasti pätevämmin kuin yksikään
evankelista. Mutta Jumala on valinnut sen tien, että hän käyttää ihmistä,
julistajaa, äänitorvenaan. Evankelistalla on yksi sanoma, jota enkeli
Gabrielilla ei ole: "Olen syntinen, mutta minut on armahdettu!" Juuri tämä
sanoma antaa toivon synneistään kiinni joutuneelle ihmiselle.
Tarvitaan kahdella jalalla käveleviä evankeliumin sirpaleita, jotta
ihmiset saisivat sanoman armosta ja anteeksiantamuksesta.
EVANKELIOIMISTEHTÄVÄN MÄÄRITTELYÄ
I. TOIMEKSIANTO
Mt.28:18-20 toimintatapa
Mk.16:15-16 toimialue
Lk.24:44-49 sanoma
Jh.20:21-23 auktoriteetti
Apt.1:8 voima
II. SANOMA
A. Evankeliumi
- Ilmoitus 1.Kor.15:1-4
- Armonväline Room.1:16, 1.Kor.1:18
Kutsu Kristuksen yhteyteen ei ole vain johtopäätös
evankeliumista,vaan se kuuluu itse evankeliumiin. Julistus, josta puuttuu
kutsu uskoon, ei ole täyttä evankeliumia.
Kristus ei ole kutsunut meitä puhumaan evankeliumista vaan
julistamaan evankeliumia, tuomaan ihmisiä pimeydestä valkeuteen ja
kuolemasta elämään.
B. Armo
Vastaus syntikysymykseen:
- Ei-uskova: Kyllä
- Moralisti: Ei
- Kristitty: Jeesus
Nuori uskova: Kristus on esimerkki
Kasvava: Synti on voima, Kristus suurempi voima.
Kokenut: Synti on rikos, me syyllisiä, Kristus armahtaja.
C. Raamatun kaksi Kristus-korostusta:
Kristus meissä / Kristus meidän puolestamme
subjektiivinen / objektiivinen
tänään / 2000 vuotta sitten
ylösnousemus / risti
Pyhä Henki / sovitus
uudestisyntyminen / lunastus
pyhitys
vanhurskauttaminen
synti on voima tai paha teko synti: pahuutta, syyllisyyttä
usko / armo
puhdistus / anteeksiantamus
pyhitys: uudistuminen / pyhitys: kasvu armossa
Jumalan lapsen tila / Jumalan lapsen asema
IV. OPETTAKAA HEITÄ NOUDATTAMAAN KAIKKEA, MITÄ MINÄ OLEN KÄSKENYT
TEIDÄN NOUDATTAA
Jumalan koko sana, ilmoitus, on laajempi kuin evankeliumi.
Evankeliumi on suurempi kuin missio tai evankelista.
Jumalalla on enemmän annettavana kuin vain evankelioiminen.
Evankelistan sanoma ei ole Kristuksen mainitsema "KAIKKI", mutta se kuuluu siihen "kaikkeen".
V. AJANKOHTAISUUS
Evankelistat ovat sillanrakentajia pyhän Jumalan ja tämän päivän
syntisen maailman välillä. Sanomamme, asenteemme ja toimintamenetelmiemme
tavoite on viestittää Jumalan varauksetonta armoa, olla syntisen ihmisen
puolella ja tuoda evankeliumi niin alas, että epäonnistuneinkin voisi
siihen tarttua.
VI. VOIMA
|