STI 6.4.1999 / Timo Eskola (Matteus 6:9-13)
Isä meidän -rukous
1. Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Isä meidän -rukous on uskon rukous. Se on sellaisen ihmisen rukous, joka
kaipaa kaikkia elämänsä tarpeita Jumalalta. Siksi rukous alkaa Isän
puhuttelemisella. Tämä rukous toteuttaa itse asiassa ensimmäistä käskyä:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi". Syntiemme tähden meidän elämämme vaikein
asia on antaa kunniaa Jumalalle. Ja meidän "vanhalle ihmisellemme" on hyvin
vastenmielistä tunnustaa Jumalan valta tässä maailmassa. Siksi Isä meidän
-rukous onkin ikäänkuin vedenjakajalla Jumalan ja maailman välissä.
Lapseus-teema: osoitamme rukouksemme Isälle, joka on taivaassa (Abba).
Näin me liitymme siihen sukupolvien ketjuun, joka odottaa Jumalan astuvan
alas taivaasta ja toteuttavan oikeudenmukaisuutensa ja vanhurskautensa
meidän keskuudessamme. Kun Jumala astuu taivaasta, hän tulee tuomiolle
tämän maailman kanssa. Isä meidän -rukous pitääkin meidät tästä syystä
herkällä mielellä Pyhän Jumalan edessä. Jumalan pyhyys ohjaa meitä joka
päivä Vapahtajan luokse turvautumaan anteeksiantoon. Meidän jatkuvana
houkutuksenamme on langeta itsekkyyteen ja nousta toisia ihmisiä vastaan.
Jumalan pyhyys yrittää pitää meitä tästä erossa ja Kristuksen
anteeksiantamus pitää meitä armahdettujen syntisten joukossa.
Sama pyhyyden tunto näkyy siinä, kun me rukoilemme Jumalan nimen
pyhitystä elämässämme. Tämä rukous tuo toisen käskyn ajatukset rukoilijan
mieleen. Syntisinä ihmisinä me lähestymme Jumalaa syntimme tunnustaen. Me
odotamme Jumalalta syntisen vanhurskauttamista. Me odotamme armoa kaikkea
todennäköisyyttä ja elämämme todellisuutta vastaan. Jumalan nimi on pyhä ja
se edustaa kaikkea sitä, miten Jumala on itsensä ilmoittanut ihmisille
tässä maailmassa. Armo sisältyy kuitenkin siihen, että Jumala on antanut
meille uuden "nimen", joka tuo pelastuksen. Meille on annettu Jumalan
Poika, "Immanuel" - Jumala on meidän kanssamme - joka on saanut nimen
Jeesus, "Vapahtaja". Tämä Vapahtaja on Jumalalta saanut kaikkia muita nimiä
korkeamman nimen (Fil. 2:1-11) ja hänet on korotettu koko maailman
kuninkaaksi. Hän on vapauttanut kaikki kansat heidän synneistään.
Onkin hyvä muistaa, että Isä meidän -rukous on aina uuden lapseuden
rukous. Juutalaisetkin rukoilivat isää Jumalaa avuksensa tavallisessa
synagogajumalanpalveluksessaan. Ulkonaisesti tämä rukous muistuttaa monelta
osaltaan noita rukouksia. Ainoastaan kristityt kuitenkin rukoilevat tätä
rukousta Kristuksen armon omistavina. Lapseuden rukouksen saa aikaan
lapseuden Henki, jonka Jumala on laittanut meidän sydämeemme asumaan. Näin
Paavali opettaa Roomalaiskirjeessä: "Te ette ole saaneet orjuuden henkeä,
joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka
antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: 'Abba! Isä!'." (8:15).
Siksi Kristuksen opettama rukous on hänen antamansa lapseuden rukous. Sen
perustana on kertakaikkinen ja lopullinen sovitus, jonka Jumalan Poika tuli
antamaan ihmiskunnan puolesta. Opettaessaan lapseuden rukousta Jeesus on
täydellisesti alistunut kantamaan synnin kuorman ja rangaistuksen kaikkien
ihmisten puolesta. Hän on "kuuliainen kuolemaan asti" ja hänen mukanaan
syntyy uusi ihmiskunta uudessa Jumalan lapseudessa. Tällöin mekin saamme
uuden nimen, pelastettujen nimen taivaassa.
2. Tulkoon sinun valtakuntasi
Seuravassa rukouksessa me odotamme Jumalan valtakunnan tuloa. Tällöin me
yhdymme jo Vanhan testamentin profeettojen julistamaan odotukseen, missä
toivottiin Jumalan tuovan pelastuksen maan ihmisille. Vuosisatojen ajan
odotettiin messiaanista valtakuntaa, missä synti joutuisi väistymään ja
Jumalan laupeus hallitsisi maan päällä. Jeesuskin julisti tätä Jumalan
valtakuntaa, ja sanoi sen tulleen jo lähelle. Lisäksi hän sanoi sen pian
tulevan. Jumalan valtakunta tulee voimassaan ja kaikki saavat nähdä sen.
Ylösnousemuksen jälkeen ensimmäiset kristityt opettivat, että Jeesus oli
silloin saanut koko maailman kuninkuuden. "Toimitettuaan puhdistuksen
synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle
puolelle" (Hepr. 1:3). Jeesus oli todellinen Daavidin jälkeläinen, "uusi
Daavid", joka on korotettu koko maailman "Herraksi ja Messiaaksi", kuten
Psalmissa 110 ennustettiin (Ap.t. 2:34-36). Vaikka hänet oli häpeällisesti
ristiinnaulittu, herätti Jumala hänet kuolleista ja antoi hänelle ikuisen
kuninkuuden. Siksi Ylösnoussut voi lähetyskäskyssä sanoa: "Minulle on
annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä" (Matt. 28:18).
Kun me nyt rukoilemme Jumalan valtakunnan tuloa, me rukoilemme sitä
ensinnäkin kansamme ja kansojemme keskuuteen. Me rukoilemme, että
evankeliumin sanoma voisi "temmata tulesta" ihmisiä pelastuksen piiriin.
Toisaalta me kuitenkin samalla rukoilemme Jumalan valtakunnan lopullista
toteutumista, mikä tapahtuu viimeisenä päivänä, Jumalan ja Kristuksen
tullessa tuomiolle tämän maailman kanssa. Silloin toteutuu lopullinen
oikeudenmukaisuus ja Jumala aloittaa uuden luomistyön uudessa
ylösnousemuksessa.
Tämäkin rukous voidaan liittää käskyihin. Jumalan armonvaltakunnan tuloa
on nimittäin usein verrattu sapattiin, Jumalan antamaan lepoon. "Jumalan
kansalla on siis yhä sapattijuhla edessään." (Hepr. 4:9). Taivaassa
toteutuu meidän todellinen lepomme kaikesta synnistä ja särystä. Tämän
maailman vaivat eivät meitä jätä ennen tulevaa elämää. Mutta uusi elämä
Kristuksessa on totta jo nyt ja lapseuden Henki on vakuutena tulevasta
"levosta" Jumalan luona.
3. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa
Tämä rukous jatkaa edellisen rukouksen pyyntöä, että Jumalan
suunnitelmat toteutuisivat maan päällä. Eskatologian eli viimeisten aikojen
näkymät ovat edelleen vahvat. Rukouksen lähtökohtana on tietenkin se, että
Jumalan tahto ei tapahdu tällä hetkellä täällä. Maailmassa toteutuu
syntisen ihmisen tahto. Jumalan tahdon ja itsekkään ihmisen tahdon välinen
jännite kertoo, mistä tässä tilanteessa syvimmiltään on kysymys. Ihmiskunta
on kokonaisuudessaan langennut pois Jumalasta. Maailmassa vallitsee synti.
Siitä syystä Jumala aikoo tarttua asioihin ja toteuttaa oikeuden
kaikkialla. Hän tulee tuomionsa avulla oikaisemaan vääryyden ja hän luo
kaiken uudelleen.
Luther sanoi, että tässä rukouksessa pyydämme Jumalaa taivuttamaan oman
tahtomme, niin että me ilolla täytämme hänen tahtonsa. Eräässä mielessä
juuri tästä on kysymys. Synnin tähden me emme halua täyttää Jumalan tahtoa,
emme halua noudattaa rakkautta toisia kohtaan emmekä noudata kärsivää
laupeutta suhteessamme lähimmäisiin. Synnin voittamiseksi meidän pitäisi
taipua juuri siihen. Sitä Jeesus haluaa meille opettaa. Hän haluaa meidän
ymmärtävän rakkauden tarpeen ja toimivan sen mukaan. Mutta tässä ei ole
vielä kaikki. Samalla me nimittän aina rukoilemme sitä, että Jumalan tahto
toteutuisi myös lopullisesti. Me rukoilemme voittoa synnistä ja uutta
elämää uudessa luomakunnassa.
4. Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme
Puhe jokapäiväisestä leivästä voidaan ymmärtää kahdella tavalla.
Toisaalta kreikan kielen lause voidaan ymmärtää eskatologisesti, kuten myös
edeltävät lauseet selitettiin. "Anna meille tulevana päivänä meidän
ravintomme..." Tällöin me rukoilisimme Jumalalta iankaikkisuudessa
riittävää ravintoa, jota saamme nauttia Messiaan kanssa taivaassa. Tämä
tulkinta on kuitenkin melko vaikea, ja näyttää siltä, että Jeesus on tässä
tarkoittanut hieman yksinkertaisempaa asiaa.
Kun me kristittyinä täällä rukoilemme ja odotamme Jumalan valtakunnan
lopullista toteutumista, me turvaamme Jumalan huolenpitoon. Siksi saamme
pyytää häneltä jokapäiväisiä tarpeitamme. Juuri tähän tapaan Jeesus opettaa
rukouksen jälkeen seuraavissa jakeissa. "Älkää huolehtiko hengestänne,
siitä mitä söisitte tai joisitte, älkäää ruumiistanne, siitä millä sen
vaatettaisitte." (Matt. 9:25) "Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat." (j.
32). "Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta
tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin." (j.33).
Mitä Jeesus siis haluaa opettaa meille tällä rukouksella? Hän opettaa
meitä ensinnäkin tyytymään Jumalan antamaan toimeentuloon ja toisaalta
luottamaan siihen, että saamme kaiken Jumalalta. Tämän maailman ahneuden
keskellä me nimittäin emme tyydy yksinkertaiseen elämään emmekä kohtuuteen.
Meitä hallitsee ahneus ja palvomme mammonaa enemmän kuin Jumalaa. Siksi
Jeesus haluaa opettaa meitä taipumaan vaatimattomaan elämäntapaan ja
suuntaamaan varojamme ja rikkauksiamme tasauksen aikaansaamiseen.
Toiseksi Jeesus haluaa opettaa meitä luottamaan Jumalaan. Se onkin
erityisen tärkeää. Syntiinlankeemuksessa olemme menettäneet juuri tämän
luottamussuhteen. Me kuvittelemme, että meidän täytyy itse luoda tämä
maailma uudelleen. Kuitenkin Jumala luomakuntansa välityksellä antaa meille
ravinnon ja vaatettaa meidät. Siksi saamme luottaa häneen ja kiinnittää
toivomme häneen.
5. Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi
niille, jotka ovat meille velassa.
Kristityn arkielämä on elämistä anteeksiantamuksesta. Siksi Jeesus
opettaa meitä pysymään joka päivä kiinni armossa. Jeesuksen käyttämä sana
"velka" tarkoittaa juuri syntejä. Heprean kielessä tätä sanaa käytetään
usein synnistä. Synnissä jäämme velkaa toiselle. Synti riistää niin
lähimmäisiltä kuin Jumalaltakin. Siksi tuo velka täytyy hyvittää jollain
tavalla. Mutta miksi Jeesus sanoo, että meidän on myös annettava toisille
anteeksi? Onko meidän anteeksiantomme ehto Jumalan armolle? Niinhän voisi
päätellä myös jakeista (Matt. 6) 14-15 heti rukouksen jälkeen. Jumalan
armolla ei tietenkään voi olla mitään ehtoja. Jeesuksen kärkevältä tuntuvat
sanat kertovat meille, että anteeksiantamuksessa ja uskossa toteutuu
Jumalan valtakunta jo maan päällä. Uutta luovan uskon välityksellä Jumala
korjaa myös meidän ihmisten keskinäisiä välejä ja ohjaa meitä
armahtavaisuuteen.
Kuka ei tätä ymmärrä, eli ei anna toiselle anteeksi, hänen suhteensa
Jumalaan on edelleen väärä. Hän ei elä uskosta ja armosta. Siksi häntä ei
Jumalan anteeksiantokaan koske. Kaikesta Jeesuksen opetuksesta käy ilmi
sama perusajatus: Jumalan tahto ja ihmisen syntinen mieli ovat jyrkässä
ristiriidassa. Syntinen ihminen ei luonnostaan anna toiselle anteeksi. Hän
on taipumaton ja vaatii toisilta täydellistä rakkautta itseään kohtaan.
Mutta uskossa alkavassa uudessa luomistyössä Jumala räjäyttää rikki synnin
vallan. Silloin alkaa uudistuminen jo tässä elämässä. Se uudistuminen ei
vielä ole täydellistä, mutta jotain viitettä todellisesta rakkaudesta
saamme, kun annamme toisillemme täällä anteeksi hirvittäviäkin vääryyksiä
ja elämää rikkovia syntejä.
6. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Viimeisessä rukouksessa katseemme on yhä viimeisissä ajoissa ja
tulevassa pelastuksessa, mutta samalla tunnistamme selvästi tämän ajan
vaarat ja houkutukset. Ensinnäkin rukoilemme kiusausten tähden. Rukoilemme
sitä, että Jumala voisi varjella meidät lankeamasta pois uskosta. Jeesusta
itseäänkin kiusattiin, niin myös meitä, jotka elämme uskossa häneen.
Pietari kirjoittaa, että saatana kiertelee ympärillämme kuin kiljuva
leijona ja yrittää päästä meihin käsiksi. Meidän jokapäiväinen elämämme
kristittyinä on kilpailua uskon säilyttämiseksi ja taistelua kiusausta
vastaan. Se on pitäytymistä ristin armoon ja Jeesuksen sovituksen antamaan
turvaan. Sitä meidän tulee myös päivittäin rukoilla, jotta emme unohda tätä
taistelua.
6. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Samalla rukoilemme, että Jumala vapauttaisi meidät saatanan vallasta.
Paha on tässä oikein personoitu ja tarkoittaa todellakin Jumalan
vihollista. Sana "päästäminen" tarkoittaa sanatarkasti vapauttamista.
Meidän on hyvä päivittäin muistaa sitä todellista vastakkainasettelua, mikä
Jumalan ja vihollisen välillä on. Meidän onneksemme oma asemamme ei ole
meistä itsestämme kiinni, vaan Jumala vapauttaa meidät saatanasta. Hän
varjelee meidät kiusauksesta ja lankeamisesta vihollisen omaksi. Tämän
Jumala tekee, koska hän on kuoleman voittaja ja uuden elämän aloittaja.
Sanoma
Näiden yksityiskohtien jälkeen meidän on käytävä kiinni pääasiaan: mitä
Jeesus haluaa opettaa meille tällä rukouksella? Minkälaiseen uskoon hän
haluaa ohjata meidät?
Ensiksi meidän on syytä huomata, miksi oikein tarvitsemme tätä
rukousta. Meidän syntinen elämämmehän nimittäin on koko rukouksen
vastakohta.
- Me emme pyhitä Jumalan nimeä elämässämme.
- Emme toivo Jumalan valtakunnan tuloa emmekä luota Jumalan valtaan.
- Emme pyydä Jumalalta elämämme tarpeita, vaan kahmimme turvaksemme kaiken
rahan ja omaisuuden, minkä irti saamme.
- Emme luonnostaan pyydä Jumalalta syntejämme anteeksi.
- Emme vastusta kiusauksia, vaan aivan yllytämme itseämme niiden täyttämiseen.'
Tästä syystä Jeesus opettaa meitä oikeaan uskoon. Hän ohjaa meitä joka
päivä rukoilemaan tärkeimpien asioiden puolesta, jotta me pääsisime irti
lihallisuudestamme ja tekisimme eron maailman ja itsekkyyden kanssa. Rukous
opettaa meitä monessa asiassa:
- Se ohjaa Jumalan kunnioittamiseen.
- Se auttaa rukoilemaan Jumalan valtakunnan leviämistä eli tukee kaikkea
evankeliumin työtä niin kotimaassa kuin lähetyskentilläkin.
- Se ohjaa maailmasta erottautumiseen ja elämiseen herkällä tunnolla
Jumalan tahdon edessä.
- Se opettaa meitä turvautumaan täydellisesti Jumalaan.
- Se kasvattaa meitä kestävään uskoon, joka ei sammu kiusauksiin.
Meidän lihamme on kaikkea tätä vastaan, mutta usko iloitsee tästä. Siksi
tämä rukous vahvistaa meidän uskoamme joka päivä, kun sitä rukoilemme.
-
Nyt me huomaamme, että Isä meidän -rukous on täyttä evankeliumia. Jumala
on sen antanut meille, jotta me voisimme elää täydessä kristityn vapaudessa
ja rauha sydämessämme. Sanalla sanoen: tämä rukous kasvattaa meitä lapsen
asemaan. Opetuslasten elämässä nämä rukoukset olivat käyneet toteen. Heillä
oli lapseus ja täysi yhteys Isään. Heitä ruokittiin ruokkimisihmeellä ja he
saivat syntinsä anteeksi. Jeesus suojeli heitä pahalta. Näin opetuslapsista
tuli kaikkien myöhempien Isä meidän-rukouksen rukoilijoiden esikuvia
täydellisessä lapseudessa.
Meidänkin läheinen yhteytemme Jumalaan toteutuu tämän rukouksen
välityksellä. Jumalaan me saamme laittaa toivomme ja odotamme häneltä
elämäämme kaikkea hyvää. Hän on meidän hyvä Isämme, joka pitää elämästämme
huolen. Hän ei orjuuta meitä eikä pyri ahdistamaan meitä. Päinvastoin hän
haluaa vapauttaa meitä synnin himojen orjuudesta ja syyllisyyden taakasta.
Jumalan lapsina me iloitsemme Jumalan kaikkivaltiudesta ja hänen
evankeliumistaan. Siksi tämä rukous voi kantaa meidät kiusausten läpi
iankaikkisuuteen, uuteen iloon ja rauhaan, missä tuskaa ja kyyneliä ei enää
tunneta.
Dr., Docent Timo Eskola
Theological Institute of Finland,
Suomen teologinen instituutti
Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs
FIN-00100 Helsinki, Finland
tel. 358-9-6689 550
fax. 358-9-6689 5555
e-mail: timo.eskola@teolinst.fi
|
|