Blogi 15.9.2018
Miten pitäisi suhtautua rahaan? Mitä on ahneus, jonka harjoittajat eivät Raamatun mukaan pääse Jumalan valtakuntaan? Paljonko pitäisi antaa omasta? Pitääkö antaa kymmenykset?
Muistan jonkun joskus sanoneen, että rahaan voi ja pitäisi suhtautua kuten terveyteen, musikaalisuuteen, lapsiin, puolisoon tai ystäviin. Ei pidä ajatella, ettei näitä saisi olla. Pitäisi ajatella, että nämä ovat lahjoja. Ja että ne ovat lahjoja Jumalalta. Rahaakin saa olla, ja se on lahja Jumalalta. Lahjoja saa käyttää, niistä saa iloita ja nämä saa tehdä hyvällä omallatunnolla.
***
Raamatussa Jeesuksen luo tulee rikas mies ja kertoo haluavansa seurata häntä. Jeesus käskee myydä kaiken, mitä miehellä oli, ja sitten liittyä hänen seuraajiinsa (Mark 10:21). Saako rahaa siis olla?
Raamatussa on käskyjä, jotka koskevat kaikkia. Ei saa varastaa tai pettää puolisoaan, tulee kunnioittaa jokaista ja antaa anteeksi. Sitten on käskyjä jollekin johonkin tilanteeseen. Mene tuonne, jää tähän kaupunkiin, tee näin – eikä tarkoiteta, että kaikkien pitää toimi noin.
Jeesuksen käsky rikkaalle miehelle on näitä käskyjä. Luultavasti Jeesus tarkoitti, että tämän miehen olisi pitänyt tehdä tuolla tavalla mutta kaikkien ei. Mistä voi päätellä näin? Jeesus ei sanonut kaikille, joita hän kutsui seuraamaan häntä, että täytyy myydä, mitä omistaa. Eivätkä apostolit, jotka edustivat Jeesusta, kirjoittaneet opettaessaan seurakuntia, ettei kristityllä saa olla rahaa. He puhuvat kirjeissään aika paljon rahasta, mutta eivät sano, ettei sitä saa olla.
***
Muutamissa Uuden testamentin kohdissa Jumalan omia kutsutaan köyhiksi. Se ei tarkoita vain, että he olivat hengellisesti köyhiä: ei ole, mitä antaa Jumalalle ja millä pelastaa itsensä, on kokonaan Jumalan armon varassa. Tämäkin on totta mutta myös, että monet ensimmäiset kristityt olivat köyhiä siinä merkityksessä, mitä köyhyys yleensä tarkoittaa: ei ole paljon tai juuri ollenkaan rahaa ja on toisten avun varassa.
Koskaan Uudessa testamentissa ei sanota näille köyhille, että Jumala rakastaa ja siunaa muita mutta ei niin teitä, olette huonompia tai ette ole päässeet uskossa pitkälle. Näin ei saa sanoa tai ajatella nytkään. Ei itsestä tai toisista.
Samat lainalaisuudet, jotka pätevät kenen tahansa elämässä, pätevät yleensä myös kristityn elämässä. Toisilla kristityillä on rahaa enemmän kuin toisilla samoista syistä kuin muillakin: Toinen on toista taitavampi raha-asioissa, saa suurempaa palkkaa ja jollakin on rikkaat vanhemmat. Ja niinkin on, että Jumala jakaa lahjojaan niin kuin jakaa. Emme osaa sanoa, miksi tälle tämä ja tuolle tuo. Mutta Jumala ei laita meitä paremmuusjärjestykseen ja anna lahjoja kärkipäässä oleville.
***
Miten suuri asia raha tässä maailmassa ja meille on. Raamattu taas vähättelee sitä. Se on sitä, minkä koi syö, ruoste tuhoaa ja varkaat vievät. Se ei kestä eikä sen varaan kannata rakentaa. Se jää tänne, mitään ei saa mukaan, vaikka olisi miten paljon. Sillä ei voi ostaa yhteyttä Jumalaan tai taivasta, ja nämä ovat niin paljon tärkeämpiä. Tämä elämä on lyhyt ja ikuisuus pitkä. Täällä rahalla on merkitystä, tämän elämän jälkeen ei.
Meidän pitäisi ajatella rahasta Raamatun tavoin: Ei niin suuri asia, ei läheskään tärkeintä, on muuta paljon tärkeämpänä.
Raamatussa näyttää olevan myös tämä ajatus: Rahassa on suuri voima, joka vaikuttaa niin, että raha ja mitä sillä saa kiehtovat yhä enemmän. Täytyy saada lisää ja sivuun työntyy se, mikä on tärkeämpää. Voima saa tekemään vääryyksiä tai arveluttavaa. Omatunto venyy, keksi selityksiä ja tekee, mitä ei saisi eikä olisi tehnyt ennen, jotta saa rahaa lisää. Rahassa oleva voima saa ajattelemaan, että kun on rahaa, on kaikkea muutakin. Se vie kauemmaksi Jumalasta. Ei ole aikaa hänelle.
Haluanko, että tämä voima vaikuttaa elämässäni yhä enemmän? Se vaikuttaa yleensä sitä voimakkaammin, mitä enemmän rahaa on. Onko minusta vastustamaan sitä? Tuskin on. Onko parempi, ettei ole tämän enempää? Ja onko liikaa sekin, mitä nyt on?
***
Meidän ei ole viisasta tehdä syntiluetteloita. Helposti listoistamme puuttuu, mitä siellä pitäisi olla, ja siellä on, mitä ei tarvitsisi olla. Mutta niitä listoja, jotka ovat Raamattu, kannattaa ja täytyy lukea.
Niissä listoissa on myös ahneus. Ahneus liittyy tietysti rahaa. Se tarkoittaa, että tärkeintä on saada itselle eikä välitä muista. Ahneelle raha on tullut niin tärkeäksi, että se työntää Jumalan pois. Ahne ei kuuntele häntä. Ahneus on varsinkin sitä, että hankkii rahaa ja ehkä suuret tulot niin, että tekee väärin ja vilppiä.
Onko tällaista ja meissä? Raamattu sanoo, että ne, jotka tekevät näin, eivät pääse Jumalan valtakuntaan – eivät siis pelastu. Se ei tarkoita, että jos lankeaa tai on langennut ahneuteen, peli on menetetty. Mutta se tarkoittaa, että jos tekee, mitä ahneus tarkoittaa, ja ajattelee, että näin voinkin tehdä, sitten ei pääse Jumalan valtakuntaan.
***
Paavali antaa tarkkoja ohjeita Korintin seurakunnan kristityille rahalahjan kokoamisesta (1 Kor 16). Tuossakaan kohdassa Paavali ei kerro, paljonko tulee antaa. Eikä Raamatussa muuallakaan ole kristityille käskyä minkä verran. Käsky kymmenyksistä annettiin Israelin kansalle vanhan liiton aikana. Silloin tuli toimia sen mukaan, mutta kristityille uuden liiton aikana ei sanota paljonko ja mihin tarkoitukseen. Ne ovat asioita, joita kysymme Jumalan edessä ja yksi tekee yhdellä ja toinen toisella tavalla. Jollekin kymmenyksin antaminen – siis 10 % tuloista tai mitä jää verojen jälkeen – on hyvä ratkaisu ja hän voi antaa tuon summan mutta sitä ei saa vaatia toisilta.
Jotkut, joilla on rahaa, eivät tee suuria lahjoituksia mutta he perustavat yrityksiä, antavat työtä, saattavat maksaa työntekijöilleen parempaa palkkaa tai ostavat asuntoja, joista kodin saavat ne, joiden ei muuten ole helppo saada kotia. Hienoja tapoja käyttää Jumalan lahjoja.
***
Jesajan kirjassa sanotaan: ”Kuulkaa, kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa.” (Jes 55:1).
Raamatun mukaan syntien anteeksisaaminen, pelastus, yhteys Jumalaan ja ikuinen elämä hänen luonaan saadaan ilmaiseksi. Näitä ei tarvitse ansaita mitenkään, ei silläkään, että jakaa omastaan. Näin paljon Jumala antaa.
Jari Rankinen