Porvoon piispapelin jälkinäytös on lohdutonta luettavaa. Kirkollisena lehtenä tunnettu Kotimaa liittyi FST:n Spotlight-ohjelman sensaatiojournalismiin kyselemättä huhujen paikkansapitävyyttä tai pohtimatta lehdistön omaa moraalia. Niinpä Kotimaa jäi kiinni siitä, että lehti pyrki vaikuttamaan piispanvaaliin vilpillisin keinoin.Lehti joutui julkaisemaan rovasti Henrik Perret’n pitkän vastineen julkisuudessa esitettyihin väitteisiin. Lehdistön moraalin kannalta onnettominta on se, että Perret oli lähettänyt vastineessa esiintyvät faktatiedot toimituksen tiedoksi jo ennen kohujutun julkaisemista. Kotimaan toimitus ei ole tästä huolimatta tarkistanut yksityiskohtia ennen jutun julkaisemista. On asiatonta, jos lehdistö alkaa seurata kohujournalismin periaatteita ja sanoutuu kokonaan irti Julkisen sanan neuvoston määrittelemistä Journalistin ohjeista. Aikaisemmin lehdistö kantoi itse vastuun asiatietojen paikkansa pitävyydestä Journalistin ohjeiden korkean etiikan mukaisesti. Nyt lehdet näyttävät julkaisevan mitä hyvänsä odottaen ainoastaan, että ylilyönnit korjataan oikeudenkäynneissä. Tapaus kuvastaa moraalin rappeutumista yhteiskunnassamme ja osoittaa mielestäni, että Kotimaa-lehti ei kykene vastustamaan sensaatiojournalismin esiinmarssia.
Timo Eskola
Avoin kirje Kotimaan päätoimittajalle:
Kotimaa loukkaa oikeuksiani
Kotimaa (3.9.09) liittyi sensaation metsästykseen tekemällä jutun toiminnastani piispaehdokkaana Porvoon vaalissa. Henkilöni loukkaamisen ja virheellisten väittämien lisäksi Kotimaa syyllistyy jutussa manipuloivaan kuvankäyttöön ja asiantuntijan kommentin väärinkäyttöön. Asian tekee vakavaksi se, että toisin kuin lehti antaa ymmärtää, olin lähettänyt toimitukselle ennakkoon vastineet kyseessä olevista yksityiskohdista. Olin joutunut jopa ennakkoon kysymään päätoimittajalta, missä kysymykset viipyvät.
1. Tekstissä luodaan kuva, että Patentti- ja rekisterihallitus tarkastaisi yhtiöiden tilejä ja että yhtiömme tilit olisivat tarkastamatta. Kuitenkin kaikki tilinpäätökset ja tilintarkastukset on tehty asianmukaisessa järjestyksessä.
2. Tekstissä väitetään, että seurantaan tarkoitettujen kopioiden toimittamiseksi rekisterihallitukselle olisi asetettu uhkasakko. Väärä tieto olisi ollut helppo tarkistaa.
3. Tekstissä väitetään, että olisin ollut päättämässä sopimuksen syntymisestä perheyhtiön ja Medi-Helin välillä Medi-Helin toiminnanjohtajana. Samassa jutussa kuitenkin todetaan, että olen jäävännyt itseni ja sopimukset on allekirjoittanut muu henkilö. Medi-Helin viralliset tilintarkastajat tarkastivat myös perheyhtiön tilit ja näin he pystyvät tarkastamaan koko rahaliikenteen.
4. Tekstissä häivytetään ero professori Halilan yleisessä mielessä antaneiden lausuntojen ja kyseessä olevan tapauksen välillä. Halila on itse todennut, että hän puhui vain yleisesti.
5. Jutussa todetaan tilintarkastajien tehneen työnsä säännösten mukaisesti, mutta samalla syytetään yhtiötä rikkomuksista. Tämä loukkaa tilintarkastajien nuhteettomuutta.
6. Otsikon “Kahdella tuolilla” avulla synnytetään kuva, että olisin ohjannut rahavirtoja Medi-Helistä perheyhtiölle. Medi-Heli on koko ajan itse maksanut korvauksia virallisten sopimusten mukaan. Kampanjan huippuvuosina en ollut edes töissä Medi-Helissä. Tämänkin toimittaja tiesi, jo ennen jutun julkaisemista.
7. Lehdessä rinnastetaan perheyhtiö vihjailevalla tavalla aivan toiseen, telemarkkinointia harjoittaneeseen yhtiöön ja puhutaan rahoitusskandaalista ikään kuin yhtiömme olisi ollut osa sitä. Yhtiömme ei ole osallistunut rahankeruuseen. Laskutusten rahat ovat aina menneet suoraan Medi-Helin tilille.
8. Pelastuspalvelupäivystys esitellään epärehellisenä yhdistyksenä, vaikka jutusta ei käy ilmi mitään rikettä yhdistyksen toiminnassa. Kotimaa syyllistyy myös asiattomuuteen esittäessään vapaaehtoisen avustustoiminnan kielteisessä valossa.
9. Toimittaja rakentaa suorastaan salaliitto-teoriaa todetessaan, että Pelastuspalvelupäivystys ry.:n rahastonhoitaja allekirjoitti sopimukset perheyhtiön ja Medi-Helin välillä. Kuitenkin juuri hänen pitikin perheyhtiön osakkaana allekirjoittaa sopimukset, koska jääväsin itseni. Juridinen ongelma olisi syntynyt vain, jos hän ei olisi tehnyt niin.
10. Jutun manipuloiva kuvankäyttö siirtää eri asiayhteyteen kuuluneen lauseen jutun yhteyteen. Näin teksti: “Huonosta hallinnosta ja sotkusta voi tulla myös henkinen este” siirtyy lukijan silmissä tarkoittamaan minun piispana toimimistani. Alun perin kuvateksti koski yleistä keskustelua kirkon hallinnosta.
Kaikkineen juttu on Journalistin eettisten ohjeiden vastainen. Ohjeiden kohta 10 toteaa: “Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu”. “Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.” Virheellisen tiedon korjaamisen vastuu on toimittajalla, ei haastattelun kohteella (ohje 20): “Olennainen virhe on viipymättä korjattava”.
Henrik Perret