Tänään istun varmaankin viimeistä kertaa STI:n pääsihteerin työpöydän ääressä. Varsinaisesti työ päättyi kaksi viikkoa sitten ja uusi työ Helsingin Pyhän Sydämen kappelin pastorina alkoi. Enpä joitakin viikkoja sitten osannut ajattella, että työn päättyminen ja uuden aloittaminen tapahtuu tällaisessa tilanteessa, jos nyt olemme. Hyvä Herramme meitä auttakoon.
Kirjoitin uusimpaan Kulmakiveen, joka on nyt postissa, pääkirjoituksen Suuri kiitos! Siinä katson vähän taaksepäin ja eteenpäin, ja varsinkin kiitän.
Pääkirjoitus Kulmakivi 2/2020
Suuri kiitos!
Olen saanut toimia vähän yli kolme vuotta STI:n pääsihteerinä ja tehdä yhdessä toisten kanssa hienoa ja innostavaa työtä.
Mikä on tärkeämpää kuin antaa hyviä eväitä tuleville teologeille, paimenille, opettajille ja sielunhoitajille? Hyvin tärkeää on myös yhteistyö, jota kirkkomme eri herätysliikkeet tekevät. Siinä STI:llä on keskeinen rooli. Olen oppinut näiden kolmen vuoden aikana paljon. On ollut etuoikeus kuunnella viisaita luentoja, osallistua neuvonpitoihin ja keskustella teologiasta paljon osaavien kanssa. Etuoikeus on myös ollut opettaa teologiaa. Opettaessa oppii yleensä itse eniten. Suuri, lämmin kiitos teille STI:n tukijat, ystävät, opiskelijat, opettajat, työntekijät, vapaaehtoiset sekä hallituksen ja muiden luottamuselinten jäsenet. Ilman teitä STI:tä ei olisi.
Tässä työssä on myös haasteita ja vaikeuksiakin. STI pystyy antamaan sittenkin aika vähän teologian opiskelijoille, koska pääosa opinnoista suoritetaan yliopistossa. Kunpa tulevaisuudessa STI, tai siitä syntynyt suurempi oppilaitos, voisi antaa teologian koulutuksen kokonaan. STI on pieni toimija, jolla on kolme palkattua, kokoaikaista työntekijää. Tällä on hyvät puolensa – STI:n on helppo tehdä uusia avauksia ja nopeita muutoksia – mutta myös vaikeutensa: työntekijän työ voi olla hajanaista eikä osaamista ole läheskään kaikkeen, mitä pitäisi tehdä. Kunpa STI:n resurssit olisivat suuremmat. STI on pystynyt maksamaan laskunsa mutta 30 vuoden aikana ei ole kertynyt omaisuutta, joka olisi puskuri taloudellisesti kireämmissä tilanteissa tai mahdollistaisi uusien, rahaa vaativien avausten tekemisen. Voi olla, että STI:ssä joudutaan tekemään kipeitäkin päätöksiä, jotta sille uskotut varat käytetään viisasti ja oikein. Koronaepidemia ei helpota tehtävää.
Olen iloinnut yksimielisyydestä STI:n jäsenjärjestöjen kesken. Ei kaikesta olla samaa mieltä mutta on hyvin paljon sitä, mistä ollaan ja mikä yhdistää. Luultavasti STI:llä on ollut suuri vaikutus siihen, että sen jäsenjärjestöt, jotka edustavat kirkkomme neljää eri herätysliikettä, ovat nyt paljon lähempänä toisiaan kuin ennen STI:n perustamista.
Toisiaan kuulee ajatuksen, että STI:n merkitys olisi suurempi, jos se muuttaisi teologista linjaansa väljemmäksi tai liberaalimmaksi. En usko tähän. Jos STI tekisi tuon, sen merkitys luultavasti vähenisi, tai sitä ei ehkä tarvittaisi ollenkaan. STI tehtävä on juuri opettaa Raamattua, luterilaista uskoa ja niihin sitoutumista ja sitoutua itse niihin. Niissä on valtavat aarteet.
Raamatun ydin on evankeliumi, hyvä uutinen Jeesuksesta. Hän kuoli ja sovitti kaikkien kaikki synnit. Hän nousi ylös kuolleista ja voitti kuoleman. Kiitos Jumalalle hänen sanomattoman suuresta lahjastaan!
Jari Rankinen
18.3.2020